Jyväsjärvi (14.231.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Jyväsjärvi on tärkeä virkistysvesistö ja olennainen osa [[Jyväskylä|Jyväskylän]] kaupunkikuvaa. 

Suurimman osan vedestään Jyväsjärvi saa Tourujoesta, jota pitkin järveen laskevat muun muassa [[Tuomiojärvi (14.291.1.002)|Tuomijärvi]] ja [[Palokkajärvi (14.291.1.001)|Palokkajärvi]]. Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja [[Köhniönjärvi (14.232.1.005)|Köhniönjärvestä]].

Jyväsjärvestä vesi jatkaa matkaansa [[Päijänne (yhd.)|Päijänteeseen]] [[Päijänne (yhd.)/Äijälänsalmi|Äijälänsalmen]] kautta. Vedenpinta on nykyisin samalla tasolla salmen molemmilla puolilla, ja Jyväsjärvi lasketaan siksi toisinaan osaksi Päijännettä.

Jyväsjärveä [http://www.paijanne.org/pages/fi/yleistae/julkaisut-raportit.php on tutkittu paljon] viime vuosikymmenien aikana mm. Jyväskylän yliopiston toimesta.

==Nykytila ja suojelu==

Jyväsjärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph). Ekologiselta tilaltaan (2013) järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Myös ravinnepitoisuuksien perusteella Jyväsjärvi on todettu rehevähköksi. 

Aikaisemmin järveä ovat rasittaneet isot jätevesikuormat, muun muassa Mattilanniemessä sijainneelta kaatopaikalta ja teollisuudesta, mutta nykyisin järvi on paremmassa tilassa. Tämän järven tilan kohenemisen taustalla on ollut merkittävässä roolissa myös viime vuosikymmenien aikana toteutettu Jyväsjärven syvänteiden hapetus, jolla järven sisäistä kuormitusta saatiin vähennettyä. Siitä huolimatta syvänteiden happitilanne varsinkin kesä- ja talvikerrostuneisuuden loppupuolella on edelleen ollut heikko. Hapetus päätettiin lopettaa vuonna 2013, minkä jälkeen alusveden fosforipitoisuuden ei ole todettu kasvaneen. Jyväsjärven fosforipitoisuus on ollut pitkään suuruusluokkaa 30 μg/l tai hieman sen alle.  

Jyväsjärveä kunnostettiin 2000-luvun alkupuolella myös hoitokalastuksen avulla. Vuodesta 2004 alkaen kolmena perättäisenä vuonna Jyväsjärvestä poistettiin kalaa yhteensä yli 101 tonnia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
2000-luvun aikana Jyväsjärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, järvitaimen, kiiski, kuha, kuore, lahna, made, pasuri, ruutana, salakka, siika, sorva ja särki.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Jyväsjärven rantaa kiertää kokonaisuudessaan hieman vajaan 13 km pituinen kevyenliikenteen väylä, joka tarjoaa sujuvan ja turvallisen kulkuväylän eri kaupunginosista Jyväskylän keskustaan. Ylistön- ja Kuokkalan sillat mahdollistavat lisäksi sen, että liikkuja voi itse kätevästi valita haluamansa reitin. [http://www.jyvaskyla.fi/puistot/rantaraitti Rantaraitin] ympäristö on myös kiinnostava tutustumiskohde luonnosta ja historiasta kiinnostuneille. Rantaraitin puisiin lyhtypylväisiin on asennettu 29 valolaatikkoa, joissa kerrotaan lyhyitä tarinoita raitin historiasta ja nykypäivästä. 

Jyväsjärveltä löytyvät seuraavat [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat uimarannat]: Mattilanniemi, Lutakko ja Halssila.

Jyväsjärven etelärannalla Kuokkalan taajaman pohjoispäässä sijaitsee Pitkäruohon niemen luonnonsuojelualue, jonne on myös pystytetty [http://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/polut  lintutorni]. Myös Jyväsjärven itärannalla Äijälänrannan asuinalueen tuntumassa on kesällä 2016 käyttöön otettu [http://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/polut lintutorni].

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

* Arola, H. [https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/22765 Hulevesien laatu ja merkitys Jyväsjärven kuormittajana.] Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, 2009.
* Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A. 
* [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyv%C3%A4sj%C3%A4rvi Jyväsjärvi] (Wikipedia)
* [http://www.paijanne.org/pages/fi/jaervien-tila/jyvaesjaervi-nyt.php Jyväsjärvi nyt] (Päijänne LTER)
* [http://www.js-puhdistamo.fi/tietoa/#tutkittua Pohjois-Päijänteen vuosittaiset yhteistarkkailuraportit (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy)]