Lehmijärvi (82.024.1.004)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Salon kaupungin alueella sijaitseva Lehmijärvi on pinta-alaltaan noin 63 hehtaarin
suuruinen kirkasvetinen ja karu latvajärvi. Lehmijärvi kuuluu Hamarinjärven
(27.03) vesistöalueeseen, ja vedet virtaavat järven eteläosasta lähtevää lasku-uomaa
pitkin Pajajärveen ja edelleen Hamarinjärven kautta Halikonlahden Kirjakkalanselälle.
Tyypiltään Lehmijärvi kuuluu pienten ja keskikokoisten, vähähumuksisten
järvien tyyppiin.
Lehmijärven valuma-alueen pinta-ala on 4,12 km2, josta suurin osa on metsää (72
%) ja suota (10 %), kun taas peltoja ei ole (Joki-Heiskala 2003). Järven keskisyvyys
on 4,9 m ja suurin syvyys on 12 m; järvellä on hyvin suppea-alainen syvänne itärannan
tuntumassa. Vesinäytteet on otettu paikasta, jonka syvyys on noin 9 m. Syvyyskartan
perusteella järven tilavuus on noin 3,1 milj. m3. Valuma-alueen pintaalan
ja järven tilavuuden perusteella veden viipymäksi on arvioitu 2 vuotta. Viipymä
on pitkä, joten järven veden laatu muuttuu hitaasti.
Järven itärannalla on runsaasti vapaa-ajan asuntoja, ja pohjoisrannalla useita yhteisöjen
kesänviettopaikkoja mm. Eläkeliiton Lehmirannan lomakeskus ja Salon kansalaisopiston
Rantapirtti. Järven pohjoisrannalla on myös Salon kaupungin yleinen
uimaranta.

==Nykytila ja suojelu==

Lehmijärven veden pH-arvot ja puskurikykyä kuvaavat alkaliniteettiarvot ovat
2000-luvulla olleet aikaisempaa suurempia, mutta järvivesi on kuitenkin välillä
2000-luvullakin ollut hapanta. Myös järven pohjoisosaan laskevan ojan vesi on
ajoittain hapanta ja veden on todettu sisältävän runsaasti alumiinia. Lehmijärven
ajoittain korkeat alumiinipitoisuudet johtuvatkin luultavasti valuma-alueen soiden
turpeen korkeista alumiinipitoisuuksista. Lehmijärven vesi voi ajoittain olla rapujen
ja muiden vesieliöiden optimilukemia happamampaa, ja sisältää optimia runsaammin
alumiinia.
Valuma-alueen soiden ojituksen ja metsähakkuiden seurauksena järveen on tullut
runsaasti orgaanista kiintoainetta, mikä näkyy pohjan lietteisyytenä ja alusveden
lisääntyneenä hapen kulumisena. Vedessä oleva humus ja/tai humusvesissä viihtyvä
limalevä saattavat selittää havaittua pintojen limoittumista. Suo-ojitukset ja valuma-alueelta purkautuvat ajoittain happamat ja alumiinipitoiset vedet saattavat olla yhtenä osasyynä rapuistutusten epäonnistumisiin. Lehmijärven veden laatu ei ole rapujen
kannalta optimaalista pH- ja alkaliniteettiarvojen sekä alumiinin osalta.

Lehmijärven ravinnepitoisuudet ovat pieniä ja vesi kirkasta. Pintaveden fosforipitoisuudet
ovat karuille järville ominaisen pieniä, ja levämäärää kuvaavat aklorofyllipitoisuudet
ovat vaihdelleet karusta lievästi rehevään. Pohjanläheiset ravinnepitoisuudet
sekä sameus- ja väriarvot ovat yleensä selvästi pintaa suurempia;
pohjasedimentistä vapautuu alusveteen mm. ravinteita ja rautaa. Järven rehevyystasossa
ei ole havaittavissa oleellisia muutoksia tarkasteltavana olevan ajanjakson
(1969–2014) aikana. Veden sameus- ja väriarvot ovat lievästi kasvaneet kyseisenä
ajanjaksona. Järvi on ekologiselta tilaltaan luokiteltu erinomaiseksi.

Jätevesijärjestelmiä koskevan kyselyn vastausten perusteella jätevesijärjestelmien
toimenpiteet on toteutettu pääosassa kiinteistöjä aikaisemmin tehdyn selvityksen
mukaisiksi.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Runsas kalasto haukia, ahvenia ja särkiä. Koekalastuksessa todettu useita yli yhden kilogramman painoisia ahvenen köriläitä.

Kuikka ja tavi pesii, joutsenpari vierailee syksyisin. Lokkiongelma.

Rapurutto tuhosi rapukannan 1980-luvulla. Sen jälkeen on yritetty useita jokirapuistutuksia tuloksetta. 2008 istutettiin 3000 täpläravunpoikasta. 2015-2016 suoritetussa koesumputuksessa todettiin rapujen lisääntyneen. Nyt odotellaan jännittyneinä säilyvätkö ravut elävinä pitkään!

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Lehmijärven rannalla on 45 lomamökkiä, Salon kaupungin virallinen uimaranta sekä  Eläkeliiton lomakeskus. Lisäksi kahden kartanon metsätalousmaita.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Lehmijärvi (82.024.1.004)