Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->
'''Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki''' on suuri järvi [[Kymijoki (14)|Kymijoen vesistössä]] [[Kuopio]]n, [[Suonenjoki|Suonenjoen]], [[Rautalampi (kunta)|Rautalammin]] ja [[Tervo (kunta)|Tervon]] kunnissa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]].

==Järven erityispiirteet==
Iisvesi–Virmasvesi–Rasvangin pinta-ala on 164,5&nbsp;km<sup>2</sup> ja pinnankorkeus 97,9 metriä merenpinnan yläpuolella.

Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki on jakautunut nimensä mukaisesti kolmeen suurempaan altaaseen, jotka ovat Iisvesi, Virmasvesi ja Rasvanki. Järveä luonnehtivat suuret saaret ja pitkät järveä halkovat niemet, kuten Lieteniemi, joka erottaa Virmasveden Iisvedestä.

Iisvesi–Virmasvesi–Rasvangin yli 400 saaresta suurimmat ovat Pulkkilansaari ja Käpysaari sekä Virmasveden ja Rasvangin selät toisistaan erottava Linnonsaari. Etelämpänä sijaitsee kapea ja pitkä Kuninkaansaari.

Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki kuuluu [[Kymijoki (14)|Kymijoen vesistön]] [[Rautalamminreitin valuma-alue (14.7)|Rautalammin reittiin]]. Se saa muun muassa vetensä pohjoisempana sijaitsevasta [[Nilakka (14.731.1.001)|Nilakasta]], joka laskee Rasvangin Koskiselälle Äyskosken kautta. Myös idempänä sijaitseva [[Hirvijärvi - Kallioselkä - Ahveninen - Suovu (14.771.1.001)|Hirvijärvi - Ahveninen]] laskee vetensä Rasvankiin. Myös [[Kuttajärvi (14.724.1.001)|Kuttajärvi]] laskee Virmasveteen. Etelässä sijaitseva [[Suontienselkä - Paasvesi (14.782.1.001)|Suontienselkä]] laskee Suonenjoen kautta vetensä Iisveteen. Iisvedestä vedet puolestaan laskevat länteen samassa tasossa olevaan [[Niinivesi (14.721.1.001)|Niiniveteen]] Tervolan kanavan, Säynätsalmen, Vaajavirran ja Putaansalmen kautta, josta ne jatkavat matkaansa etelään [[Koskelovesi - Miekkavesi (14.713.1.001)|Miekkaveteen]] Nokisenkosken kautta.

==Nykytila ja suojelu==
Iisveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen, Rasvangin ja Virmasveden osalta hyvä. Vain pitkä ja kapea Karttulanlahti on luokiteltu tyydyttäväksi. Vesi on vähähumuksista ja varsin kirkasta.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Vesistöön on istutettu haukea, kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja lahnaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Iisvesi–Virmasvesi–Rasvangilla on rantaviivaa 464&nbsp;km, ja sen rannoille on keskittynyt kolme suurempaa asutuskeskusta: Virmasveden rannalla sijaitseva Karttula, Rasvangin rannalla sijaitseva Tervo ja aivan Iisveden eteläisimmässä päädyssä Suonenjoen kaupungin Iisveden taajama.

==Tarut ja tositarinat==
Iisvesi oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen sisämaan suurin puutavaran lähetysasema ja sisävesien suurin puutavaran lastauspaikka. Siellä oli myös useita sahalaitoksia.

==Aiheesta muualla==