Vehvaa (14.934.1.022)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Vehvaan eteläosa sijaitsee Mikkelin kaupunkiin kuuluvan Haukivuoren alueella ja Vehvaan pohjoisosa Pieksämäen kaupungin alueella. Valuma-alue on Nykälänjoen ja Naarajoen alue. Järven pinta-ala on 147 ha ja kokonaissyvyys on 3,4 metriä.

Seurantakohteena on ollut pienialainen 3 m:n syvänne, Koivusaaren itäpuolella. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa ja ajoittain sameaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

==Nykytila ja suojelu==

Vehvaa on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja. Vehvaan 031 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 4.6.2012 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Lehtivihreä oli tyydyttävä ja väriluku oli välttävä. Kokonaisfosfori oli hyvä ja hapen kyllästysaste oli erinomainen tai hyvä. 

==Luontokohteita ja lajistoa==

Vehvaan rantojen tuntumassa on useita peltoja, mutta silti metsäisyys on järven rannoilla vallitsevaa. Rakennetut alueet ovat länsirannalla sekä itä- ja kaakkoisrannalla ovat vanhimmat metsäalueet. 

Koivusaari, Joensuusaari, Rengaskivi, Pönttösaari ja Pohjoislahden kaksi saarta ovat linnustollisesti tärkeitä. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Vehvaan lintulajeja: selkä-, kala-, nauru- ja harmaalokki.  

Vehvaan itä- ja kaakkoisrannalla on neljä vanhaa metsäaluetta, joissa lajisto on monipuolinen. Metsätyyppi on MT ja OMT. Puita ovat mänty, pihlaja, kuusi, rauduskoivu, harmaa- ja tervaleppää. Pensaskerroksen lajeja ovat kataja, tuomi, lehtokuusama ja korpipaatsama. Kenttäkerrosta koristavat metsäalvejuuri, pelto-orvokki, metsävirna, juolukka, riidenlieko, oravanmarja, kevätpiippo, käenkaali, ahomansikka, kurjenjalka, mesiangervo, syyläjuuri, lillukka, ulpukka ja uistinvita. Pohjakerroksessa havaittiin metsälehvä-, seinä-, karhun- ja metsäkerrossammal.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006.