Kivijärvi (14.165.1.009)
Kivijärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kivijärvi sijaitsee Nastolan ja Hollolan kuntien rajalla noin | Kivijärvi sijaitsee Nastolan ja Hollolan kuntien rajalla noin 10 km Lahden kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 2,15 km² ja sen valuma-alue on kooltaan 65,04 km². Syvyyttä Kivijärvellä on enimmillään 11 m. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Näytteenottotutkimusten mukaan järvi arvioidaan reheväksi. Järven käyttökelpoisuusluokan arvioidaan olevan tyydyttävän tasoa. Näkösyvyys on vaihdellut voimakkaasti mittausaikana. Parhaimmat tulokset saatiin 1980-luvulla, jolloin näkösyvyys oli yli 2, | Näytteenottotutkimusten mukaan järvi arvioidaan reheväksi. Järven käyttökelpoisuusluokan arvioidaan olevan tyydyttävän tasoa. Näkösyvyys on vaihdellut voimakkaasti mittausaikana. Parhaimmat tulokset saatiin 1980-luvulla, jolloin näkösyvyys oli yli 2,5 m. Vuoden 2004 kesällä näkösyvyys oli alle 1 m. | ||
Veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti mittausjakson aikana ( | Veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti mittausjakson aikana (1980–2004). Alusvedessä parhaimmat arvot mitattiin vuosina -82, -88, -96 ja -04, jolloin pitoisuudet olivat noin 35 µg/l luokkaa. Korkeimmat arvot mitattiin vuonna -01, kun pitoisuus oli 150 µg/l. Päällysvedessä pitoisuudet ovat vaihdelleet 20–50 µg/l välillä. Kokonaisfosforipitoisuuden ylittäessä 35 µg/l järvi voidaan luokitella reheväksi. | ||
Kokonaistypen määrässä ei esiintynyt yhtä suurta vaihtelua kuin fosforin suhteen. Alusvedessä korkein typen määrä mitattiin vuonna 2001, jolloin pitoisuus oli | Kokonaistypen määrässä ei esiintynyt yhtä suurta vaihtelua kuin fosforin suhteen. Alusvedessä korkein typen määrä mitattiin vuonna 2001, jolloin pitoisuus oli 1 600 µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli 1 000 µg/l ja parhain arvo mitattiin vuonna 1981, jolloin pitoisuus oli 700 µg/l. Päällysvedessä typpeä mitattiin eniten vuonna 1987, jolloin pitoisuus oli 1 100 µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli noin 750 µg/l. Myös kokonaistyppipitoisuuden perusteella järvi voidaan arvioida reheväksi. | ||
Järven happitilanne on yleisesti ottaen ollut huono koko mittausjakson ajan. Alusvedessä hapen kyllästysaste on ollut kesäisin lähellä 0% ja kerran on esiintynyt täydellinen happikato. Talvisin alusveden happi tilanne on vaihdellut voimakkaasti. Vuoden 2003 talvella alusvedestä kului happi lähes kokonaan loppuun, kun taas seuraavana talvena kyllästysaste oli noin 25%. Päällysvedessä on viimeisimpinä kesinä ollut hapen kyllästysasteessa havaittavissa laskeva trendi. Nelisen kertaa on ollut havaittavissa ylikyllästyneisyyttä (>100%), mutta 2000-luvulle tultaessa kyllästysaste on laskenut alle 80%:iin. Vuoden 2003 talvella oli päällysvedessäkin happivajausta, kun kyllästysaste putosi alle 40%:in. | Järven happitilanne on yleisesti ottaen ollut huono koko mittausjakson ajan. Alusvedessä hapen kyllästysaste on ollut kesäisin lähellä 0 % ja kerran on esiintynyt täydellinen happikato. Talvisin alusveden happi tilanne on vaihdellut voimakkaasti. Vuoden 2003 talvella alusvedestä kului happi lähes kokonaan loppuun, kun taas seuraavana talvena kyllästysaste oli noin 25 %. Päällysvedessä on viimeisimpinä kesinä ollut hapen kyllästysasteessa havaittavissa laskeva trendi. Nelisen kertaa on ollut havaittavissa ylikyllästyneisyyttä (>100 %), mutta 2000-luvulle tultaessa kyllästysaste on laskenut alle 80 %:iin. Vuoden 2003 talvella oli päällysvedessäkin happivajausta, kun kyllästysaste putosi alle 40 %:in. | ||
Kivijärven länsipuolella sijaitsee Kivijärven luonnonsuojelualue, joka on kooltaan noin | Kivijärven länsipuolella sijaitsee Kivijärven luonnonsuojelualue, joka on kooltaan noin 32 ha (Natura-2000 koodi FI0306008). Alue on suojeltu luonnonsuojelulailla. Alueella kasvaa useita pieniä lehtipuukaistaleita. Alueella elää luontodirektiivin liitteessä II mainittu liito-orava sekä lintudirektiivin liitteessä I mainitut harmaapäätikka, palokärki sekä eräs uhanalainen laji. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[http://www.miljo.fi/default.asp?contentid=64999&lan=fi Kivijärvi] (ymparisto.fi) | * [http://www.miljo.fi/default.asp?contentid=64999&lan=fi Kivijärvi] (ymparisto.fi) | ||
*[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kivijarvi(7096) Kivijärven Natura-2000 alue (Ympäristö.fi)] | * [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kivijarvi(7096) Kivijärven Natura-2000 alue (Ympäristö.fi)] | ||
{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto" | {| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto" | ||
| rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#99b3cc" width="100%" | '''[[Hollola|Hollolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet]]''' || | | rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#99b3cc" width="100%" | '''[[Hollola|Hollolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet]]''' || | ||
|- align="center" style="font-size: 90%;" | |- align="center" style="font-size: 90%;" | ||
| colspan="1" | | | colspan="1" | | ||
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
[[Työtjärvi (18.057.1.001)|Työtjärvi]] | | [[Työtjärvi (18.057.1.001)|Työtjärvi]] | | ||
[[Vesijärvi (14.241.1.001)|Vesijärvi]] | | [[Vesijärvi (14.241.1.001)|Vesijärvi]] | | ||
[[Vähä Tiilijärvi (14.244.1.004)|Vähä Tiilijärvi]] | [[Vähä Tiilijärvi (14.244.1.004)|Vähä Tiilijärvi]] | ||
|} | |} | ||
Versio 10. kesäkuuta 2025 kello 09.54
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Kivijärvi (14.165.1.009)/Levähdysalue
1. kesäkuu 2014 16:50
Näkymä seututieltä 140 levähdysalueen lä...
Järven erityispiirteet
Kivijärvi sijaitsee Nastolan ja Hollolan kuntien rajalla noin 10 km Lahden kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 2,15 km² ja sen valuma-alue on kooltaan 65,04 km². Syvyyttä Kivijärvellä on enimmillään 11 m.
Nykytila ja suojelu
Näytteenottotutkimusten mukaan järvi arvioidaan reheväksi. Järven käyttökelpoisuusluokan arvioidaan olevan tyydyttävän tasoa. Näkösyvyys on vaihdellut voimakkaasti mittausaikana. Parhaimmat tulokset saatiin 1980-luvulla, jolloin näkösyvyys oli yli 2,5 m. Vuoden 2004 kesällä näkösyvyys oli alle 1 m.
Veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti mittausjakson aikana (1980–2004). Alusvedessä parhaimmat arvot mitattiin vuosina -82, -88, -96 ja -04, jolloin pitoisuudet olivat noin 35 µg/l luokkaa. Korkeimmat arvot mitattiin vuonna -01, kun pitoisuus oli 150 µg/l. Päällysvedessä pitoisuudet ovat vaihdelleet 20–50 µg/l välillä. Kokonaisfosforipitoisuuden ylittäessä 35 µg/l järvi voidaan luokitella reheväksi.
Kokonaistypen määrässä ei esiintynyt yhtä suurta vaihtelua kuin fosforin suhteen. Alusvedessä korkein typen määrä mitattiin vuonna 2001, jolloin pitoisuus oli 1 600 µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli 1 000 µg/l ja parhain arvo mitattiin vuonna 1981, jolloin pitoisuus oli 700 µg/l. Päällysvedessä typpeä mitattiin eniten vuonna 1987, jolloin pitoisuus oli 1 100 µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli noin 750 µg/l. Myös kokonaistyppipitoisuuden perusteella järvi voidaan arvioida reheväksi.
Järven happitilanne on yleisesti ottaen ollut huono koko mittausjakson ajan. Alusvedessä hapen kyllästysaste on ollut kesäisin lähellä 0 % ja kerran on esiintynyt täydellinen happikato. Talvisin alusveden happi tilanne on vaihdellut voimakkaasti. Vuoden 2003 talvella alusvedestä kului happi lähes kokonaan loppuun, kun taas seuraavana talvena kyllästysaste oli noin 25 %. Päällysvedessä on viimeisimpinä kesinä ollut hapen kyllästysasteessa havaittavissa laskeva trendi. Nelisen kertaa on ollut havaittavissa ylikyllästyneisyyttä (>100 %), mutta 2000-luvulle tultaessa kyllästysaste on laskenut alle 80 %:iin. Vuoden 2003 talvella oli päällysvedessäkin happivajausta, kun kyllästysaste putosi alle 40 %:in.
Kivijärven länsipuolella sijaitsee Kivijärven luonnonsuojelualue, joka on kooltaan noin 32 ha (Natura-2000 koodi FI0306008). Alue on suojeltu luonnonsuojelulailla. Alueella kasvaa useita pieniä lehtipuukaistaleita. Alueella elää luontodirektiivin liitteessä II mainittu liito-orava sekä lintudirektiivin liitteessä I mainitut harmaapäätikka, palokärki sekä eräs uhanalainen laji.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveen on istutettu ainakin kuhaa, haukea ja planktonsiikaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Kivijärvi (ymparisto.fi)
- Kivijärven Natura-2000 alue (Ympäristö.fi)
