Tervalampi (22.004.1.003)
Tervalampi on pieni järvi Siuntionjoki (22) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
p (→Lähteet) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Tervalampi kuuluu [[Palojärvenkosken alue (22.004)|Palojärvenkosken valuma-alueeseen]] ja on pinta-alaltaan 41,1 hehtaaria. Tervalammen itäranta rajoittuu Nuuksion kansallispuiston rajalle. Tervalampi saa vetensä Siuntionjokea pitkin [[Poikkipuoliainen (22.004.1.008)|Poikkipuoliaisesta]] sekä Kurjolammenojaa pitkin Nuuksion suunnasta. Tervalampi laskee vetensä Siuntionjokea pitkin [[Huhmarjärvi (22.004.1.001)|Huhmarjärveen]]. | Tervalampi kuuluu [[Palojärvenkosken alue (22.004)|Palojärvenkosken valuma-alueeseen]] ja on pinta-alaltaan 41,1 hehtaaria. Tervalammen itäranta rajoittuu Nuuksion kansallispuiston rajalle. Tervalampi saa vetensä Siuntionjokea pitkin [[Poikkipuoliainen (22.004.1.008)|Poikkipuoliaisesta]] sekä Kurjolammenojaa pitkin Nuuksion suunnasta. Tervalampi laskee vetensä Siuntionjokea pitkin [[Huhmarjärvi (22.004.1.001)|Huhmarjärveen]]. (Vesientila.fi) | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Vedenlaatua on mitattu Tervalammella 1970- luvulta lähtien ja näytteitä on vuosien saatossa otettu melko runsaasti. | Vedenlaatua on mitattu Tervalammella 1970- luvulta lähtien ja näytteitä on vuosien saatossa otettu melko runsaasti. | ||
Tervalammen happitilanne on ollu 2000-luvulla yleisesti ottaen hyvällä tasolla. 70-luvulla pohjan tuntumassa mitattiin happivajetta useana kertana mutta uudempien mittaustulosten puuttuessa nykytilasta ei voida vetää johtopäätöksiä. | Tervalammen happitilanne on ollu 2000-luvulla yleisesti ottaen hyvällä tasolla. 70-luvulla pohjan tuntumassa mitattiin happivajetta useana kertana mutta uudempien mittaustulosten puuttuessa nykytilasta ei voida vetää johtopäätöksiä. | ||
Tervalampi on luontaisesti rehevä järvi joka on asutuksen sekä maa- ja metsätalouden aiheuttamien hajakuormitusten johdosta rehevöitynyt entisestään. | Tervalampi on luontaisesti rehevä järvi joka on asutuksen sekä maa- ja metsätalouden aiheuttamien hajakuormitusten johdosta rehevöitynyt entisestään. (Vesientila.fi) | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Tervalampi on särkikalavaltainen ja sitä onkin hoitokalastettu useasti tällä vuosituhannella. Järvestä on poistettu lahnaa, pasuria, särkeä, salakkaa sekä kiiskeä. Järveen on Tervalammen osakaskunnan toimesta istutettu harjusta, karppia, kuhaa, siikaa sekä täplärapuja. (Vesientila.fi) | Tervalampi on särkikalavaltainen ja sitä onkin hoitokalastettu useasti tällä vuosituhannella. Järvestä on poistettu lahnaa, pasuria, särkeä, salakkaa sekä kiiskeä. Järveen on Tervalammen osakaskunnan toimesta istutettu harjusta, karppia, kuhaa, siikaa sekä täplärapuja. (Vesientila.fi) | ||
Nykyinen versio 19. elokuuta 2014 kello 10.39
Järven erityispiirteet
Tervalampi kuuluu Palojärvenkosken valuma-alueeseen ja on pinta-alaltaan 41,1 hehtaaria. Tervalammen itäranta rajoittuu Nuuksion kansallispuiston rajalle. Tervalampi saa vetensä Siuntionjokea pitkin Poikkipuoliaisesta sekä Kurjolammenojaa pitkin Nuuksion suunnasta. Tervalampi laskee vetensä Siuntionjokea pitkin Huhmarjärveen. (Vesientila.fi)
Nykytila ja suojelu
Vedenlaatua on mitattu Tervalammella 1970- luvulta lähtien ja näytteitä on vuosien saatossa otettu melko runsaasti. Tervalammen happitilanne on ollu 2000-luvulla yleisesti ottaen hyvällä tasolla. 70-luvulla pohjan tuntumassa mitattiin happivajetta useana kertana mutta uudempien mittaustulosten puuttuessa nykytilasta ei voida vetää johtopäätöksiä. Tervalampi on luontaisesti rehevä järvi joka on asutuksen sekä maa- ja metsätalouden aiheuttamien hajakuormitusten johdosta rehevöitynyt entisestään. (Vesientila.fi)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tervalampi on särkikalavaltainen ja sitä onkin hoitokalastettu useasti tällä vuosituhannella. Järvestä on poistettu lahnaa, pasuria, särkeä, salakkaa sekä kiiskeä. Järveen on Tervalammen osakaskunnan toimesta istutettu harjusta, karppia, kuhaa, siikaa sekä täplärapuja. (Vesientila.fi)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Valuma-alue koostuu pitkälti metsistä mutta alueella on myös peltoja sekä pysyvää että vapaa-ajan asutusta. Ranta-asukkaille virkistyskäyttömahdollisuudet ovat tärkeitä. (Vesientila.fi)
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
Vesientila.fi - Tervalampi Luettu 19.8.2014
