Vesirutto
Kanadanvesirutto on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva vieraslaji, jota esiintyy Suomen sisävesissä. Vesirutto voi tietyissä oloissa runsastua nopeasti ja aiheuttaa muutoksia vesistön ekosysteemissä.
HUOM! Järvi-meriwikin ulkoasu on uudistunut 28.4.2025. Muutosten toteuttaminen joka puolelle palvelua vie aikaa. Sivuilla voi esiintyä outouksia, jotka luultavasti korjaantuvat muutaman viikon kuluessa. Virheistä voi myös raportoida Kahvihuoneessa.
Kanadanvesirutto on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva vieraslaji, jota esiintyy Suomen sisävesissä. Vesirutto voi tietyissä oloissa runsastua nopeasti ja aiheuttaa muutoksia vesistön ekosysteemissä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
__NOTOC__{{Ingressilaatikko|Vesirutto tai kanadanvesirutto on pohjoisamerikkalainen vieraslaji, jota esiintyy Suomen sisävesissä. Vesirutto voi tietyissä oloissa runsastua erittäin nopeasti ja aiheuttaa muutoksia vesistön ekosysteemissä.}} | __NOTOC__{{Ingressilaatikko|Vesirutto tai kanadanvesirutto on pohjoisamerikkalainen vieraslaji, jota esiintyy Suomen sisävesissä. Vesirutto voi tietyissä oloissa runsastua erittäin nopeasti ja aiheuttaa muutoksia vesistön ekosysteemissä.}} | ||
<div class="left-66">{{Laatikko|Sisältö=<h2 class="first">Havaintopaikat ja tuoreet havainnot (100 päivää)</h2>{{Käyttäjäryhmät}}{{#widget:Ol3AnyObsMap|siteQuery=[[Luokka:Vesiruton havaintopaikka]]|obsQuery=[[ | <div class="left-66">{{Laatikko|Sisältö=<h2 class="first">Havaintopaikat ja tuoreet havainnot (100 päivää)</h2>{{Käyttäjäryhmät}}{{#widget:Ol3AnyObsMap|siteQuery=[[Luokka:Vesiruton havaintopaikka]]|obsQuery=[[Tyyppi::Vesirutto]]|height=625|id=elodeamap|lang={{int:lang}}|base=mmlTausta|zoom=5|days=100}}}} | ||
</div> | </div> | ||
<div class="right-33"> | <div class="right-33"> | ||
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
|searchlabel= | |searchlabel= | ||
}}}}</div> | }}}}</div> | ||
<div style="clear: | <div style="clear: right;"></div> | ||
==Lajikuvaus ja esiintyminen== | ==Lajikuvaus ja esiintyminen== | ||
<div style="float: right;"><span class="imagethumb">[[Tiedosto:Vesiruttoa kädessä.png|192px]]</span></div> | <div style="float: right;"><span class="imagethumb">[[Tiedosto:Vesiruttoa kädessä.png|192px]]</span></div> |
9. syyskuu 2024 11:27 |
4. elokuu 2024 18:10 |
4. elokuu 2024 11:12 |
Kirkonsalmi - Salavainen - Kolkka/Havaintopaikka 5
Runsaasti vesiruttoa
Mäyhäjärvi (35.250.1.001)/Leponokka
Erittäin runsaasti vesiruttoa
Tuuli on pakannut ruohomassaa rantaan monien metrien matkalle, monin paikoin n. 5 - 15 m matkalle rannasta järven selälle.
Mäyhäjärvi (35.250.1.001)/Leponokka
Runsaasti vesiruttoa
Eilen keräsin rutot pois länsirannalta mutta tämän päivän tuulet toivat kutakuinkin saman verran tuoretta sekä mädäntyvää ruttoa uudestaan rantaveteen lillumaan.
Välijärvi (74.021.1.051)/Vesiruton valtaama lahti
Runsaasti vesiruttoa
Isojärvi (36.014.1.001)/Nälkäluodon edusta
Hieman vesiruttoa
Pintamojärvi (61.254.1.002)/Itäojan suu
Ei vesiruttoa
Asiantuntijan mukaan sekoitin 'ahvenvidan' vesiruttoon. Tällä järvellä ei siis ole vesiruttohavaintoa.
Mäyhäjärvi (35.250.1.001)/Leponokka
Runsaasti vesiruttoa
Vesiruttoa ja ärviää eniten, mukana myös ahvenvitaa, kaikkea löytyy ja paljon.
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on kilpukkoihin (Hydrocharitaceae) kuuluva uposkasvi, joka tuotiin Pohjois-Amerikasta vuonna 1836 Irlantiin, josta se levisi laajalle Eurooppaan (Simpson 1984).
Suomeen laji saapui Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan professori Fredrik Elfvingin hankkimana vuonna 1884 (Hintikka 1917). Todennäköisesti laji on kuitenkin levinnyt Suomeen useita kertoja (Huotari et al. 2011).
Vesiruton levinneisyys kattaa nykyisin Etelä- ja Keski-Suomen, minkä lisäksi erillisesiintymiä on Lapissa ja Koillismaalla (Lahtinen & Lampi, 2010), sekä merialueilla Suomenlahdella, Porin edustalla ja Perämerellä (Ljungberg et al. 2011) (Kasviatlas 2010).
Vesiruttoa luonnehtii nopea kasvu ja lisääntyminen, joka tapahtuu kasvullisesti. Euroopassa kasvista esiintyy vain emikasveja. Vesirutto katkeaa helposti ja kykenee lisääntymään hyvinkin pienistä verson osista (Barrat-Segretain et al. 1998).
Verson osat voivat kellua ja kulkeutua aallokon, virran, kalanpyydysten, veneiden tai lintujen mukana uudelle kasvupaikalle ja juurtua nopeasti (Johnstone, 1985). Varsinkin suuret massakasvustot irtoavat usein pohjasta ja nousevat pintaan.
Vesirutto viihtyy emäksisissä ja runsasravinteisissa matalissa järvissä ja lahdissa sekä hitaasti virtaavissa joissa. Tyypillisin kasvusyvyys vesirutolle on 0,5-3 metriä, kirkkaissa järvissä jopa syvempi (Hämet-Ahti et al. 1998).
Vesirutto on yksi sisävesiemme haitallisista vieraslajeista kansallisessa vieraslajistrategiassamme.
Vesiruton massaesiintymät voivat aiheuttaa muutoksia järven ekosysteemissä. Vesirutto voi syrjäyttää herkempiä vesikasveja (Rørslett et al. 1986). Massakasvustojen aiheuttamat happipitoisuuden ja pH:n rajut vaihtelut voivat vaikuttaa negatiivisesti rapuihin, kaloihin ja eläinplanktoniin (Hessen et. al. 2004).
Toisaalta pohjaeläinten on havaittu hyötyvän kasvustoista predaation vähenemisen ja lisääntyneiden piilopaikkojen myötä (Kornijow & Kairesalo 1994). Monet vesilinnut (joutsen, haapana, tavi) käyttävät mielellään vesiruttoa ravinnokseen (Väänänen & Nummi 2003).
Massaesiintymät saattavat vaikeuttaa järvien käyttöä, koska umpeenkasvu voi estää esimerkiksi veneilyn.
Vesiruton mekaaninen poistaminen on osoittautunut vaikeaksi yleisimmin käytetyillä tekniikoilla (niitto, raivausnuottaus), mutta pienialaisia uimarantoja voidaan siten pitää puhtaina. Suomen oloihin sopivaa biologista torjuntamenetelmää ei ole ja torjunta-aineita ei vesiympäristössä saa käyttää.
Vesistöön joutuvan kuormituksen vähentäminen on omalta osaltaan hyvä tapa rajoittaa vesiruton massakasvustoja, mutta tärkeintä olisi estää vesiruton leviäminen; veneiden, venetrailereiden ja kalapyydysten puhtauteen on syytä kiinnittää huomiota alueilla, jossa kasvia ei vielä esiinny.
Vesirutto on väriltään tummanvihreä, noin 30-200 cm pituiseksi kasvava rantojen uposkasvi. Se kasvaa kärjistään ja haaroo runsaasti. Lehdet ovat läpikuultavia, pehmeitä, pyöreäkärkisiä ja laidoiltaan hienosahaisia. Lehdet kasvavat kolmen kiehkuroina varren ympärillä. Kukkiessaan valkoiset kukat ulottuvat veden pinnan yläpuolelle, mutta kukkiminen on melko harvinaista.
Barrat-Segretain, M.H., Bornette G., Hering-Vilas-Boas, A. 1998. Comparative abilities of vegetative regeneration among aquatic plants growing in disturbed habitats. Aquatic Botany 60: 201-211.
Hessen D.O., Skurdal J. & Braathen J.E. 2004. Plant exclusion of a herbivore: crayfish population decline caused by an invading waterweed. Biological Invasions 6:133-140.
Hintikka, T. J. 1917. Kanadalaisesta vesirutosta ja sen levenemisestä Euroopassa, eritoten Suomessa. Luonnon Ystävä 21: 77-90.
Huotari T., Korpelainen H., Leskinen E. & Kostamo K. 2011. Population genetics of the invasive water weed Elodea canadensis in Finnish waterways. Plant. Syst. Evol. 294: 27-37.
Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998. Retkeilykasvio. 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 656 p.
Johnstone, I.M. 1985. The role of recreational boat traffic in interlake dispersal of macrophytes: a New Zealand Case Study. Journal of Environmental Management 20: 263-279.
Kornijow R. & Kairesalo T. 1994. Elodea canadensis sustains rich environment for macroinvertebrates. Verh. Internat. Verein. Limnol. 25: 2270-2275.
Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. http://www.luomus.fi/kasviatlas.
Ljungberg, R., Pikkarainen A., Lehtiniemi M. & Urho L. 2011. Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen Ympäristö 10/2011. 68 s.
Rørslett, B., Berge, D. & Johansen S.W. 1986. Lake enrichment by submergent macrophytes: a Norwegian whole-lake experience with Elodea canadensis. Aquatic Botany 26: 325-340.
Simpson, DA. 1984. A short history of the introduction and spread of Elodea Michx. In the British Isles. Watsonia 15:1-9.
Väänänen,V-M. ja Nummi P. 2003. Puolisukeltajasorsien ravinto rehevillä vesillä. Suomen Riista 49:7-16.
Sivua on viimeksi muutettu 8. elokuuta 2018 kello 16.06.