Jämsänvesi - Petäjävesi (14.531.1.001)
Jämsänvesi, Petäjävesi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Järven tila on kohtalainen. Vesi on erittäin ruskeaa ja lievästi hapanta pH:n ollessa 6,3. Järvi on myös lievästi rehevöitynyt. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Järveen on istutettu kuhaa ja järvitaimenia. Lisäksi järvestä on raportoitu saaneen haukia, kirjolohia ja ahvenia. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Asutus on keskittynyt Jämsänveden itärannalla olevaan Petäjäveden kylään, jossa on noin 4000 asukasta. Muiden altaiden rannoilla on harvakseltaan vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Kylän pohjoispuolella, Matkailutiellä on yleinen uimaranta ja lisäksi rantasauna ja talvisin avanto. | |||
Järven yli kulkevat valtatie 23, Verkkalantie ja junarata | |||
Vapaa-ajanaktiviteeteista könkköjoella harrastetaan paljon kalastusta ja 75 kilometsin mittainen Wanhan witosen melontareitti alkaa Petäjävedeltä ja päättyy jämsän kautta Päijönteeseen. Kuivin jaloin järvestä voi nauttia Töllin taipaleena tunnetulla 12 kilometrin mittaisella kävelyreitillä, joka kiertää Jämsänveden. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Petäjäveden rantojen on arveltu asutettaneen ensimmäistä kertaa jo 1400-luvulla. | |||
Suomi on tunnettu mitä erilaisimmista maailmanmestaruuskisoista ja Petäjävesi on saanut myös omat kisansa, sillä kolmet ensimmäiset vesijuoksun maailmanmestaruuskisat järjestettiin Petäjävedellä | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 12. elokuuta 2014 kello 12.45
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Järven erityispiirteet
Petäjävetenä tunnettu alue on rikkonainen järvi, joka koostuu useasta eri altaasta, joist Jämsänvesi on isoin ja jonne vesistön äärellä tapahtuvat aktiviteetit ovat pääosin keskittyneet Petäjäveden kunnan myötä. Itse Petäjävetenä tunnettu allas on koilliseen Jämsänvedestä. Maailmankartalle Järven nostaa sen rannalla oleva, UNESCO:n maailmanperintökohteisiin kuuluva 250 vuotta vanha puukirkko.
Karikkoselän pyöreä järviallas on yksi Suomen kraatterijärvistä.
Nykytila ja suojelu
Järven tila on kohtalainen. Vesi on erittäin ruskeaa ja lievästi hapanta pH:n ollessa 6,3. Järvi on myös lievästi rehevöitynyt.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveen on istutettu kuhaa ja järvitaimenia. Lisäksi järvestä on raportoitu saaneen haukia, kirjolohia ja ahvenia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Asutus on keskittynyt Jämsänveden itärannalla olevaan Petäjäveden kylään, jossa on noin 4000 asukasta. Muiden altaiden rannoilla on harvakseltaan vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Kylän pohjoispuolella, Matkailutiellä on yleinen uimaranta ja lisäksi rantasauna ja talvisin avanto. Järven yli kulkevat valtatie 23, Verkkalantie ja junarata Vapaa-ajanaktiviteeteista könkköjoella harrastetaan paljon kalastusta ja 75 kilometsin mittainen Wanhan witosen melontareitti alkaa Petäjävedeltä ja päättyy jämsän kautta Päijönteeseen. Kuivin jaloin järvestä voi nauttia Töllin taipaleena tunnetulla 12 kilometrin mittaisella kävelyreitillä, joka kiertää Jämsänveden.
Tarut ja tositarinat
Petäjäveden rantojen on arveltu asutettaneen ensimmäistä kertaa jo 1400-luvulla. Suomi on tunnettu mitä erilaisimmista maailmanmestaruuskisoista ja Petäjävesi on saanut myös omat kisansa, sillä kolmet ensimmäiset vesijuoksun maailmanmestaruuskisat järjestettiin Petäjävedellä
Aiheesta muualla
- Karikkoselän törmäyskraatteri (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
- Karikkoselän törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
