Kraatterijärvet

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maapallolta tunnetaan parisataa asteroiditörmäyksen synnyttämää kraatteria. Suomessa näistä sijaitsee yksitoista, joista suurimmassa osassa on nykyisin järvi. Yksi – Söderfjärden Vaasan lähellä – on tosin kuivattu pelloiksi. Ahvenanmaan pääsaarten keskellä oleva 9-kilometrinen merenselkä Lumparn on myös törmäyskraatteri. Marjalahden meteoriitti vuodelta 1902 taas on ainoa tiedossa oleva tapaus, jossa suomalaiseen järveen on pudonnut meteoriitti. Tuolloin törmäävä kappale oli niin pieni ettei se aiheuttanut kraatteria (ks. lisäinfoa ja lista Suomen meteoriiteista).

Lappajärvi, Suomen suurin kraatterijärvi

Suomen suurin meteoriitin synnyttämä kraatterijärvi on Lappajärvi. Se sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnissa. Järven pituus on 24 km ja suurin leveys 12 km. Noin 75 miljoonaa vuotta sitten alueelle törmäsi ehkäpä kilometrinen kappale 12-25 km/s kosmisella nopeudella. Törmäys aiheutti suuren räjähdyksen, jonka ansiosta kaikki elämä kuoli 200–300 kilometrin säteellä. Kiveä suli tai halkeili niin että syntyi 1–2 km³ erityisiä impaktikivilajeja, joista erikoisin on Kärnänsaaresta löydettävä kärnäiitti. Määrä vastaa ainakin Lappajärven nykyistä vesitilavuutta. Järven ympärillä on noin 17-20 km halkaisijaltaan oleva rengasmainen "vuorijono" - kraatterin reunavalli. Sen päällä sijaitsevat esimerkiksi Vimpelin Lakeaharjun hiihtokeskus sekä järven kaakkoispuolella oleva näköalapaikka.

Kraatterivyö Joensuusta Poriin

Savonlinnan ja Joensuun puolimatkassa sijaitseva Paasselkä eli Paasivesi on Suur-Saimaan Oriveden eteläisin allas. Sen halkaisija on noin 10 km; syvyyskäyrät muodostavat lähes ympyröitä ja saaria on vain rantojen tuntumassa. Ikää tällä kraatterijärvellä on runsaat 200 miljoonaa vuotta.

Suvasvesi on Kallaveden kanssa samassa tasossa ja se voidaankin laskea savolaisen suurjärven, Iso-Kallan osaksi. Suomen suurin saari, Soisalo, sijaitsee Suvasveden etelä- ja länsipuolella. Suvasveden muodostaa kaksi pyöreähköä ulappaa, Kukkarinselkä ja Haapaselkä, joiden halkaisijat ovat viitisen kilometriä. Järvi on harvinainen kaksoiskraatteri kuten Clearwater Lake (Ranskaksi Lac à l'Eau Claire) Kanadassa. Suvasveden pohjalta on löydetty paksusti Lappajärven kärnäiitin kaltaista törmäyksessä sulanutta kiveä. Järvi on myös hyvin syvä, peräti 90 metriä.

Pieksämäen eteläpuolella sijaitseva Iso-Naakkima on 11 km² laajuinen. Kapea kannas erottaa sen itäpuolisesta Pieni-Naakkimasta. Näillä järvillä ei ole kaimoja Suomessa – ja tuskin muuallakaan. Sen luoteiskulmassa sijaitsee 3-kilometrinen voimakkaasti muokkaantunut kraatteri, joka on peittynyt sedimenteillä niin ettei sitä voi suoraan pinnalta enää huomata. Kraatterin ikä on epävarma, kuitenkin enintään 1200 miljoonaa vuotta.

Jyväskylästä länteen sijaitsee kaksi hyvin erilaista kraatteria. Karikkoselkä on sokkeloisen Jämsänveden-Petäjäveden täyspyöreä osa, jolla on ikää 250–450 miljoonaa vuotta. Vain puolitoistakilometrisenä se on Suomen pienin kraatteri. Keurusselän kraatterin tarkkaa kokoa taas ei tunneta. Se voi hyvinkin olla merkittävästi suurempi kuin Lappajärvi, läpimitaltaan noin 30 km - eli Suomen suurin kraatteri. Keurusselkä on kuitenkin muokkautunut voimakkaasti yli miljardin vuoden aikana - niin paljon että alueella vain sattuu sijaitsemaan pyöreähkö Keurusselän järvi. Lappajärven asema Suomen suurimpana kraatterijärvenä on siis turvattu - toistaiseksi.

Kokemäellä sijaitseva Sääksjärvi on suurin Suomen 17 Sääksjärvestä. Sen vesi laskee Kauvatsanjokea pitkin Kokemäenjokeen. Itä-länsisuunnassa sillä on ulottuvuutta 7–8 km, pohjois-eteläsuunnassa 4–5 km. Sääksjärven törmäyskraatteri on iältään noin 550 miljoonaa vuotta.

Pohjoisesta löytyy järviä mutta ei kraattereita

Yksi maamme 198:sta Saarijärvestä on Taivalkoskella sijaitseva vähintään parikilometrinen Saarijärvi. Vaikka kraatteristatus on varmistettu, sen ikä on vielä hämärän peitossa. Saarijärvi on ainoa tunnistettu kraatteri maamme vanhimmassa eli arkeeisessa osassa, joka kattaa Lapin ja Itä-Suomen alueet. Ikänsä vuoksi seudulla pitäisi olla kraattereita tilastollisesti tiheimmässä - löytöjen vähyys johtunee pienestä maaston käytöstä ja huonosti tutkitusta kallioperästä.

Lisätietoa netistä

Varteenotettavia kraatterikatalogeja löytyy netistä muutamia, valitettavasti vain englanniksi. Huomioi että niistä löytyy myös epätarkkoja tai vanhentuneita tietoja, joten niiden antamiin tietoihin kannattaa suhtautua varauksella. --JarmoK 16. huhtikuuta 2011 kello 03.51 (EEST)

  1. Rajmon, D. (2009): Impact database 2010.1 (Sivustoa ylläpidetään aktiivisesti, ja sieltä löytyy täydellisimmät lähdeluoettelot joita on tarkasteltu tieteellisen kriittisesti)
  2. Moilanen, J (2011): Somerikko
  3. University of New Brunswick: PASSC