Mytäjärvi (18.042.1.002)
Mytäjärvi on pieni järvi Porvoonjoki (18) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Mytäjärvi sijaitsee Lahden kaupungin keskustassa Hämeenlinnantien ja Helsingintien risteyksen kupeessa. Järvi on pieni mutta syvä suppalampi, jonka suurin syvyys on 11m ja keskisyvyys 3,5m. Pinta-alaa järvellä on noin 2ha. Järven valuma-alue on kooltaan 7ha ja järvessä ei ole laskuojia. | |||
Mytäjärveä kutsutaan myös nimillä Pieni Mytäjäinen, Tallinpassi ja Mytäjäinen. | |||
==Mytäjärven historiaa== | |||
1970-luvun alkupuolella järveä vaivasivat voimakas rehevöityminen ja voimakkaat leväkukinnot. Helpotusta tilanteeseen toivat lähialueen kiinteistöjen jätevesihuollon saneeraus vuonna 1973 sekä kokeellinen fosforin saostus. Talvellä jäälle levitettiin alumiinisulfaattia, joka jäiden sulaessa liukeni veteen ja saosti mm. fosforia ja humusta. Näiden toimien ansiosta leväkukintojen määrä väheni ja vesi muuttui kirkkaammaksi. | |||
Veden laadun parannuttua myös järven virkistyskäyttömahdollisuudet parantuivat. Runsaan käytön seurauksena järven tila heikkeni pian. Tilannetta yritettiin paikata jatkamalla fosforin saostusta vuosina 1976 ja 1983. Vuoden -76 saostuksen jälkeen näkösyvyys ylsi lähes pohjaan asti, mutta kesän saapuessa se putosi jälleen alle 2m. | |||
1980-luvulle tultaessa Mytäjärven tila heikkeni, jolloin pintaveden happitilanne romahti. Keväällä 1983 järvellä kokeiltiin ilmastusta. Ilmastus osoittautui hyväksi keinoksi ja sitä jatkettiin vuoteen -86 asti, koska se vähensi veden ravinnetasoa. Vaikka ravinnetasot laskivat, esiintyi järvellä sinileväongelmia kesäisin. | |||
1990-luvun alussa ravinnepitoisuudet alkoivat jälleen nousta ja rehevöityminen voimistui. Tämän seurauksena ilmastusta tehtiin vuosina -90 ja -94. Vesi pysyi kirkkaana lähes koko vuosikymmenen ajan ja varsinkin vuonna -98 järvellä vallitsi hyvä tilanne. Tuolloin näkösyvyys oli kesän lopullakin jopa 5m. Sinileväkukintoja esiintyi vielä kesäisin, mutta ne eivät olleet niin häiritsevän voimakkaita kuin aiemmin. Toisaalta ''Chladophora''-viherlevä aiheutti päänvaivaa uimareille ja sitä esiintyi rannoillakin paksuina kerroksina. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Järveä ympäröivät korkeat maanpinnanmuodot, jotka vaikuttavat osaltaan siihen että järven vesi on hyvin kerrostunutta. Pohjan tuntumassa vesi voi olla läpi vuoden hapetonta ja talvisin happi voi loppua jo 3m syvyydessä. Talvisin auki pidettävä avanto helpottaa jonkinverran järven happitilannetta. | |||
Mytäjärven veden laadun vaihtelut antavat viitteitä siitä, että järven tila on epävakaa. Tällöin pienikin häiriötekijä voi muuttaa yhtäkkiä järven tilan huonommaksi. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Mytäjärvi on kaupunkilaisten keskuudessa suosittu uimaranta, koska järvi on lähes kokonaan hiekkarantainen. Järvi on suosittu uintipaikka talvisinkin, jolloin avantoa pidetään auki jatkuvasti. | |||
===Mytäjäisen uimaranta=== | |||
Osoite: Väinönkatu 16 | |||
Uimaranta: järven eteläisellä rannalla. Ranta puoliksi nurmea ja hiekkaa. Suppalammelle tyypillisesti syvenee nopeasti. Ranta on siistissä kunnossa. | |||
Varustus: 3kpl hyväkuntoista yhdenhengen pukukoppia, vesivessa, uimahyppytorni (hyppytasot 3m ja 5m), isohko laituri hyppytornin vieressä. | |||
Turvallisuus: uimavalvonta klo 10-18 heinäkuun loppuun asti, pelastusrengas, pelastusvene. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
On arveltu, että nimi Mytäjäinen on peräisin Lönnrotin sanakirjasta ja viittaa pieneen hyttyseen eli mytiäiseen. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
[http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2010/09/08/mytajainen-on-yhta-levasoppaa ESS:n uutinen vuoden 2010 sinileväkukinnasta] | |||
[http://yle.fi/uutiset/hurjat_hypyt_saavat_uimavalvojan_sydamen_pamppailemaan/6703728 Yle:n uutinen vuodelta 2013 uimarannan sotkemisesta ja putsauksesta] | |||
{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto" | {| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto" | ||
Nykyinen versio 16. heinäkuuta 2014 kello 14.22
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Mytäjärvi sijaitsee Lahden kaupungin keskustassa Hämeenlinnantien ja Helsingintien risteyksen kupeessa. Järvi on pieni mutta syvä suppalampi, jonka suurin syvyys on 11m ja keskisyvyys 3,5m. Pinta-alaa järvellä on noin 2ha. Järven valuma-alue on kooltaan 7ha ja järvessä ei ole laskuojia.
Mytäjärveä kutsutaan myös nimillä Pieni Mytäjäinen, Tallinpassi ja Mytäjäinen.
Mytäjärven historiaa
1970-luvun alkupuolella järveä vaivasivat voimakas rehevöityminen ja voimakkaat leväkukinnot. Helpotusta tilanteeseen toivat lähialueen kiinteistöjen jätevesihuollon saneeraus vuonna 1973 sekä kokeellinen fosforin saostus. Talvellä jäälle levitettiin alumiinisulfaattia, joka jäiden sulaessa liukeni veteen ja saosti mm. fosforia ja humusta. Näiden toimien ansiosta leväkukintojen määrä väheni ja vesi muuttui kirkkaammaksi.
Veden laadun parannuttua myös järven virkistyskäyttömahdollisuudet parantuivat. Runsaan käytön seurauksena järven tila heikkeni pian. Tilannetta yritettiin paikata jatkamalla fosforin saostusta vuosina 1976 ja 1983. Vuoden -76 saostuksen jälkeen näkösyvyys ylsi lähes pohjaan asti, mutta kesän saapuessa se putosi jälleen alle 2m.
1980-luvulle tultaessa Mytäjärven tila heikkeni, jolloin pintaveden happitilanne romahti. Keväällä 1983 järvellä kokeiltiin ilmastusta. Ilmastus osoittautui hyväksi keinoksi ja sitä jatkettiin vuoteen -86 asti, koska se vähensi veden ravinnetasoa. Vaikka ravinnetasot laskivat, esiintyi järvellä sinileväongelmia kesäisin.
1990-luvun alussa ravinnepitoisuudet alkoivat jälleen nousta ja rehevöityminen voimistui. Tämän seurauksena ilmastusta tehtiin vuosina -90 ja -94. Vesi pysyi kirkkaana lähes koko vuosikymmenen ajan ja varsinkin vuonna -98 järvellä vallitsi hyvä tilanne. Tuolloin näkösyvyys oli kesän lopullakin jopa 5m. Sinileväkukintoja esiintyi vielä kesäisin, mutta ne eivät olleet niin häiritsevän voimakkaita kuin aiemmin. Toisaalta Chladophora-viherlevä aiheutti päänvaivaa uimareille ja sitä esiintyi rannoillakin paksuina kerroksina.
Nykytila ja suojelu
Järveä ympäröivät korkeat maanpinnanmuodot, jotka vaikuttavat osaltaan siihen että järven vesi on hyvin kerrostunutta. Pohjan tuntumassa vesi voi olla läpi vuoden hapetonta ja talvisin happi voi loppua jo 3m syvyydessä. Talvisin auki pidettävä avanto helpottaa jonkinverran järven happitilannetta.
Mytäjärven veden laadun vaihtelut antavat viitteitä siitä, että järven tila on epävakaa. Tällöin pienikin häiriötekijä voi muuttaa yhtäkkiä järven tilan huonommaksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Mytäjärvi on kaupunkilaisten keskuudessa suosittu uimaranta, koska järvi on lähes kokonaan hiekkarantainen. Järvi on suosittu uintipaikka talvisinkin, jolloin avantoa pidetään auki jatkuvasti.
Mytäjäisen uimaranta
Osoite: Väinönkatu 16
Uimaranta: järven eteläisellä rannalla. Ranta puoliksi nurmea ja hiekkaa. Suppalammelle tyypillisesti syvenee nopeasti. Ranta on siistissä kunnossa.
Varustus: 3kpl hyväkuntoista yhdenhengen pukukoppia, vesivessa, uimahyppytorni (hyppytasot 3m ja 5m), isohko laituri hyppytornin vieressä.
Turvallisuus: uimavalvonta klo 10-18 heinäkuun loppuun asti, pelastusrengas, pelastusvene.
Tarut ja tositarinat
On arveltu, että nimi Mytäjäinen on peräisin Lönnrotin sanakirjasta ja viittaa pieneen hyttyseen eli mytiäiseen.
Aiheesta muualla
ESS:n uutinen vuoden 2010 sinileväkukinnasta
Yle:n uutinen vuodelta 2013 uimarannan sotkemisesta ja putsauksesta
| Lahden pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet | ||
|
Alasenjärvi | Ei nimeä | Joutjärvi | Likolammi | Merrasjärvi | Mytäjärvi | Salalammi | Sietikka | Valkealammi |
