Alasenjärvi (14.164.1.002)
Alasenjärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
(→Uinti) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Alasenjärvi sijaitsee Lahdessa Ahtialan kaupunginosassa noin 5km koilliseen kaupungin matkakeskuksesta. Järvellä on pinta-alaa 2,86km² ja sen keskisyvyys on 5,9m. Suurin syvyys on 15m. Järven valuma-alue on kooltaan 15km² ja keskimääräinen veden viipymä on 5,3 vuotta. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Järven vesi on kirkasta ja on laadultaan yksi parhaista Lahden seudun pienjärvistä. Järvi on kuitenkin arka ulkoiselle kuormitukselle. Pitkän viipymän vuoksi ravinteet nimittäin kertyvät järveen helpommin, kuin järvissä joissa on lyhyt viipymä. Suomen järvien keskimääräinen viipymä on 1,5v. | |||
Järvi rehevöityminen alkoi näkyä 1970-luvulla ja 1980-luvulla järven tila heikkeni voimakkaasti. Tuolloin oli kesäisin voimakkaita sinileväkukintoja ja alusveden happitilanne oli heikko. Lisäksi esimerkiksi muikun kannat romahtivat. 1970-luvulla järveä alettiin suojella ja kaupunginhallitus myönsi määrärahan edistämään laadittavaa kuormitustutkimusta. Tutkimuksen mukaan ulkoisen kuormituksen oli laskettava jopa 40%, jotta rehevöityminen saataisi kuriin. | |||
Järven valuma-alueen kiinteistöille tehtiin jätevesihuollon saneeraus 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Tällöin myös mattojen pesu järvellä kiellettiin ja uudisrakentamiselle asetettiin vesiensuojelumääräyksiä. Näiden toimien seurauksena järven tila kohentui jo 1980-luvulla. | |||
Kuitenkin 1990-luvulle tultaessa järvi alkoi jälleen rehevöityä ja syksyllä 1989 järvellä oli voimakas siileväkukinto. Tällöin esiintyi myös myrkyllisiä leväkukintoja. Vuonna 1993 järven pohjakerroksessa happi loppui kokonaan. Tämä aiheutti sisäistä kuormitusta, kun fosfori pääsi vapautumaan pohjasedimenteistä. Myös veden pH nousi pintakerroksissa jopa yli 8, kun neutraali on 7,0. Järvessä oli merkkejä voimakkaasta leväntuotannosta. Vuodet -93, -94 ja -97 olivat pahimpia. (jatkuu) | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven rannat ovat täyteen rakennettu. Järveä kaavailtiin jo 1980-luvulla keskeiseksi Lahden kaupungin virkistysalueeksi, johtuen sen sijainnista ja puhtaisuudesta. | |||
===Uinti=== | ===Uinti=== | ||
*Kotiniemen uimapaikka, Huhtastentie 1, FI-15230 LAHTI, Lahden kaupunki | *Kotiniemen uimapaikka, Huhtastentie 1, FI-15230 LAHTI, Lahden kaupunki | ||
Versio 3. heinäkuuta 2014 kello 13.31
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Alasenjärvi (14.164.1.002)/Takkulan uimaranta
1. kesäkuu 2014 16:02
Takkulan uimaranta seututien 140 tuntuma...
Järven erityispiirteet
Alasenjärvi sijaitsee Lahdessa Ahtialan kaupunginosassa noin 5km koilliseen kaupungin matkakeskuksesta. Järvellä on pinta-alaa 2,86km² ja sen keskisyvyys on 5,9m. Suurin syvyys on 15m. Järven valuma-alue on kooltaan 15km² ja keskimääräinen veden viipymä on 5,3 vuotta.
Nykytila ja suojelu
Järven vesi on kirkasta ja on laadultaan yksi parhaista Lahden seudun pienjärvistä. Järvi on kuitenkin arka ulkoiselle kuormitukselle. Pitkän viipymän vuoksi ravinteet nimittäin kertyvät järveen helpommin, kuin järvissä joissa on lyhyt viipymä. Suomen järvien keskimääräinen viipymä on 1,5v.
Järvi rehevöityminen alkoi näkyä 1970-luvulla ja 1980-luvulla järven tila heikkeni voimakkaasti. Tuolloin oli kesäisin voimakkaita sinileväkukintoja ja alusveden happitilanne oli heikko. Lisäksi esimerkiksi muikun kannat romahtivat. 1970-luvulla järveä alettiin suojella ja kaupunginhallitus myönsi määrärahan edistämään laadittavaa kuormitustutkimusta. Tutkimuksen mukaan ulkoisen kuormituksen oli laskettava jopa 40%, jotta rehevöityminen saataisi kuriin.
Järven valuma-alueen kiinteistöille tehtiin jätevesihuollon saneeraus 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Tällöin myös mattojen pesu järvellä kiellettiin ja uudisrakentamiselle asetettiin vesiensuojelumääräyksiä. Näiden toimien seurauksena järven tila kohentui jo 1980-luvulla.
Kuitenkin 1990-luvulle tultaessa järvi alkoi jälleen rehevöityä ja syksyllä 1989 järvellä oli voimakas siileväkukinto. Tällöin esiintyi myös myrkyllisiä leväkukintoja. Vuonna 1993 järven pohjakerroksessa happi loppui kokonaan. Tämä aiheutti sisäistä kuormitusta, kun fosfori pääsi vapautumaan pohjasedimenteistä. Myös veden pH nousi pintakerroksissa jopa yli 8, kun neutraali on 7,0. Järvessä oli merkkejä voimakkaasta leväntuotannosta. Vuodet -93, -94 ja -97 olivat pahimpia. (jatkuu)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannat ovat täyteen rakennettu. Järveä kaavailtiin jo 1980-luvulla keskeiseksi Lahden kaupungin virkistysalueeksi, johtuen sen sijainnista ja puhtaisuudesta.
Uinti
- Kotiniemen uimapaikka, Huhtastentie 1, FI-15230 LAHTI, Lahden kaupunki
- wc, nurmialue, penkki
- ei valvottu uimapaikka
- Takkulan uimaranta, Savontie, FI-15230 LAHTI, Lahden kaupunki
- pukukopit, wc, laituri, nurmialue, autoille parkkipaikka, penkit
- ei valvottu uimaranta
- Viuhan uimapaikka, Alasenjärvi, Sipurantie, FI-15320 LAHTI, Lahden kaupunki
- wc, autoille muutama parkkipaikka
- ei valvottu uimapaikka
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Levätilanne > Alasenjärvi (ymparisto.fi)
| Lahden pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet | ||
|
Alasenjärvi | Ei nimeä | Joutjärvi | Likolammi | Merrasjärvi | Mytäjärvi | Salalammi | Sietikka | Valkealammi |
