Hauhonselkä (35.772.1.001)
Hauhonselkä on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Hauhonselkä on myös [[Iso-Längelmävesi|Iso-Längelmäveden]] osa. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään toistensa yhteydessä olevat järvet, joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa. | Hauhonselkä on myös [[Iso-Längelmävesi|Iso-Längelmäveden]] osa. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään toistensa yhteydessä olevat järvet, joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa. | ||
{{SSC|OC=avglevelsw|RC=avglevelw|SID=298352|TI=Vedenkorkeus|CA=Vedenkorkeutta mitataan Iso-Roineen ja Hauhonselän välisellä vuolteella.|IN=Kuluvasta vuodesta esitetään viikkokeskiarvo. Vertailuarvona on ilmastollisen vertailukauden 1991-2020 havainnoista lasketut viikkokohtaiset matalin, korkein ja keskimääräinen vedenpinta.|SSL=true}} | {{SSC|OC=avglevelsw|RC=avglevelw|SID=298352|TI=Vedenkorkeus|CA=Vedenkorkeutta mitataan Iso-Roineen ja Hauhonselän välisellä vuolteella.|IN=Kuluvasta vuodesta esitetään viikkokeskiarvo. Vertailuarvona on ilmastollisen vertailukauden 1991-2020 havainnoista lasketut viikkokohtaiset matalin, korkein ja keskimääräinen vedenpinta.|TY=seasonwithrefs|SSL=true}} | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Hauhonselkä kuuluu järvityypiltään keskikokoisiin humusjärviin. Hauhonselkä kärsii rehevöitymisestä ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Hauhonselälle rehevöitymisen myötä syntyneitä ongelmia ovat muun muassa sinileväkukinnat ja särkikalakannan runsastuminen. Järven rehevyystaso kohosi nykyiselle tasolleen 1990-luvun lopulla. Vedenlaadussa tapahtui samaan aikaan muitakin merkittäviä muutoksia, liittyen humuspitoisuuden lisääntymiseen ja näkösyvyyden heikkenemiseen. Syy muutoksiin liittyy valuma-alueen maankäyttöön. | Hauhonselkä kuuluu järvityypiltään keskikokoisiin humusjärviin. Hauhonselkä kärsii rehevöitymisestä ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Hauhonselälle rehevöitymisen myötä syntyneitä ongelmia ovat muun muassa sinileväkukinnat ja särkikalakannan runsastuminen. Järven rehevyystaso kohosi nykyiselle tasolleen 1990-luvun lopulla. Vedenlaadussa tapahtui samaan aikaan muitakin merkittäviä muutoksia, liittyen humuspitoisuuden lisääntymiseen ja näkösyvyyden heikkenemiseen. Syy muutoksiin liittyy valuma-alueen maankäyttöön. | ||
{{SSC|OC=secchi|SID=298320|TI=Hauhonselän näkösyvyys heikentynyt|CA=Näkösyvyys vedenlaadun seurannan havaintopaikalla (Valkkakivi 2). | {{SSC|OC=secchi|SID=298320|TI=Hauhonselän näkösyvyys heikentynyt|CA=Näkösyvyys vedenlaadun seurannan havaintopaikalla (Valkkakivi 2).|SSL=true}} | ||
Hauhonselän ja Hauhon alueen muiden järvien tilan parantamiseksi toimii vuonna 2016 perustettu [https://prohauhonselka.fi/ Pro Hauhonselkä -vesiensuojeluyhdistys]. | Hauhonselän ja Hauhon alueen muiden järvien tilan parantamiseksi toimii vuonna 2016 perustettu [https://prohauhonselka.fi/ Pro Hauhonselkä -vesiensuojeluyhdistys]. | ||
Nykyinen versio 13. marraskuuta 2024 kello 16.13
Keskustelut
Uusimmat havainnot
4. joulukuu 2025 |
27. marraskuu 2025 12:00 |
Vesistöennusteet
Kuvat
-Alvettula-ObsALG-201907211225-0.jpg)
Järven erityispiirteet
Hauhonselkä sijaitsee Hämeenlinnassa, Hauhon taajamassa. Järveä rajaa itäpuolella Kotkonharju, jonka rinteessä sijaitsee muun muassa idyllinen Hauhon kirkonkylän vanha keskusta. Hauhonselkä on pinta-alaltaan 22,12 km², sen keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys 10 metriä. Hauhonselän pääsyvännealue sijaitsee järven pohjoisosassa. Järven eteläosa on kauttaaltaan matalaa aluetta.
Hauhonselän eteläosaan laskee vesiä Vuolujoen valuma-alueelta, jonka pinta-ala on noin 150 km². Hauhonselän vedet laskevat Ilmoilanselkään yhdessä Hauhonselän yläpuolella sijaitsevan Iso-Roineen vesien kanssa. Iso-Roineelta tulevat vedet yhtyvät Hauhonselän vesiin lähellä luusuaa (Alvettulanjoki) ja kulkeutuvat oikovirtauksena Ilmoilanselkään.
Hauhonselkä on myös Iso-Längelmäveden osa. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään toistensa yhteydessä olevat järvet, joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa.
Nykytila ja suojelu
Hauhonselkä kuuluu järvityypiltään keskikokoisiin humusjärviin. Hauhonselkä kärsii rehevöitymisestä ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Hauhonselälle rehevöitymisen myötä syntyneitä ongelmia ovat muun muassa sinileväkukinnat ja särkikalakannan runsastuminen. Järven rehevyystaso kohosi nykyiselle tasolleen 1990-luvun lopulla. Vedenlaadussa tapahtui samaan aikaan muitakin merkittäviä muutoksia, liittyen humuspitoisuuden lisääntymiseen ja näkösyvyyden heikkenemiseen. Syy muutoksiin liittyy valuma-alueen maankäyttöön.
Hauhonselän ja Hauhon alueen muiden järvien tilan parantamiseksi toimii vuonna 2016 perustettu Pro Hauhonselkä -vesiensuojeluyhdistys.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hauhonselän ja Vuolujoen valuma-alueilla on useita pieniä, rehevöitymisestä kärsiviä järviä, joista osa on merkittäviä lintujärviä. Rehevöitymisen myötä lintuarvot ovat alkaneet vähentyä. Hauhon alueen luonnosta on laadittu kattava opas, jossa käsitellään muun muassa Hauhonselkää ja sen valuma-aluetta.
