Ala-Kitka (73.024.1.001)
Ala-Kitka on suuri järvi Koutajoki (73) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
p (Tekstin korvaus – ”km2” muotoon ”km²”) |
p (Tekstin korvaus – ”SYKE” muotoon ”Syke”) |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Valuma-alue on järvi mukaan lukien 1642 km² ja järvisyys 22,4 %. Suurimman osan tulovirtaamasta muodostavat Raappanansalmen kautta Yli-Kitkasta purkautuvat vedet. Korkeuseroa järvien välillä on keskimäärin vain kolme senttiä. | Valuma-alue on järvi mukaan lukien 1642 km² ja järvisyys 22,4 %. Suurimman osan tulovirtaamasta muodostavat Raappanansalmen kautta Yli-Kitkasta purkautuvat vedet. Korkeuseroa järvien välillä on keskimäärin vain kolme senttiä. | ||
Ala-Kitkan vedenkorkeuksia on | Ala-Kitkan vedenkorkeuksia on Syken rekisterissä vuodesta 1928 lähtien. Keskivesi jaksolla 1928–2010 oli N60+240,31 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu vain 55 cm. Koko jakson ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 240,98 m (kesäkuussa 1998) ja alin N60+ 239,73 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 125 cm. | ||
Ala-Kitka laskee Ilveskosken kautta noin puoli metriä alempana olevaan altaikkoon, jonka muodostavat [[Keltinki_-_Räväjärvi_-_Kurtinjärvi_(73.023.1.001)|Keltinki, Räväjärvi ja Kurtinjärvi]]. Sen itäpäästä alkaa Kitkajoki, jossa on ollut virtaama-asema Käylässä (valuma-alue 1706 km²) vuodesta 1971 alkaen. Keskivirtaama on ollut 20 m3/s, keskiylivirtaama 32 m3/s ja keskialivirtaama 11 m3/s. Virtaaman vuotuinen vaihtelu on korkean järvisyyden takia siis melko pieni. Äärivirtaamat ovat olleet 44 m3/s (kesäkuussa 1989) ja 7,6 m3/s (maaliskuussa 1991). | Ala-Kitka laskee Ilveskosken kautta noin puoli metriä alempana olevaan altaikkoon, jonka muodostavat [[Keltinki_-_Räväjärvi_-_Kurtinjärvi_(73.023.1.001)|Keltinki, Räväjärvi ja Kurtinjärvi]]. Sen itäpäästä alkaa Kitkajoki, jossa on ollut virtaama-asema Käylässä (valuma-alue 1706 km²) vuodesta 1971 alkaen. Keskivirtaama on ollut 20 m3/s, keskiylivirtaama 32 m3/s ja keskialivirtaama 11 m3/s. Virtaaman vuotuinen vaihtelu on korkean järvisyyden takia siis melko pieni. Äärivirtaamat ovat olleet 44 m3/s (kesäkuussa 1989) ja 7,6 m3/s (maaliskuussa 1991). | ||
Nykyinen versio 31. heinäkuuta 2025 kello 15.52
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Ala-Kitka vesistönä
Ala-Kitka sijaitsee Koutajoen vesistössä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 48,5 km² ja se on Suomen 82. suurin järvi. Se muodostaa Yli-Kitkan kanssa lähes samassa tasossa olevan altaikon (286 km²), joka tasapintaisten suurjärvien tilastossa on sijalla 14.
Valuma-alue on järvi mukaan lukien 1642 km² ja järvisyys 22,4 %. Suurimman osan tulovirtaamasta muodostavat Raappanansalmen kautta Yli-Kitkasta purkautuvat vedet. Korkeuseroa järvien välillä on keskimäärin vain kolme senttiä.
Ala-Kitkan vedenkorkeuksia on Syken rekisterissä vuodesta 1928 lähtien. Keskivesi jaksolla 1928–2010 oli N60+240,31 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu vain 55 cm. Koko jakson ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 240,98 m (kesäkuussa 1998) ja alin N60+ 239,73 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 125 cm.
Ala-Kitka laskee Ilveskosken kautta noin puoli metriä alempana olevaan altaikkoon, jonka muodostavat Keltinki, Räväjärvi ja Kurtinjärvi. Sen itäpäästä alkaa Kitkajoki, jossa on ollut virtaama-asema Käylässä (valuma-alue 1706 km²) vuodesta 1971 alkaen. Keskivirtaama on ollut 20 m3/s, keskiylivirtaama 32 m3/s ja keskialivirtaama 11 m3/s. Virtaaman vuotuinen vaihtelu on korkean järvisyyden takia siis melko pieni. Äärivirtaamat ovat olleet 44 m3/s (kesäkuussa 1989) ja 7,6 m3/s (maaliskuussa 1991).
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski länteen Livojärven kautta nykyisen Iijoen vesistöön. Kitkajärvien vedenpintaa laskettiin vuosina 1840–1842 ja 1866–1872 yhteensä noin kaksi metriä, jotta rannoille saatiin karjan rehua tuottavia luonnonniittyjä.
Kitkajärviä yritettiin myös kääntää laskemaan Iijoen vesistöön 1861, mutta tästä luovuttiin. Tämä hanke nousi uudestaan esille Kuusamon vesien rakennussuunnitelmien yhteydessä 1940-luvulla.
