Kivijärvi (14.165.1.009)
Kivijärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kivijärvi sijaitsee Nastolan ja Hollolan kuntien rajalla noin 10km Lahden kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 2,15km² ja sen valuma-alue on kooltaan 65,04km². Syvyyttä Kivijärvellä on enimmillään 11m. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Näytteenottotutkimusten mukaan järvi arvioidaan reheväksi. Järven käyttökelpoisuusluokan arvioidaan olevan tyydyttävän tasoa. Näkösyvyys on vaihdellut voimakkaasti mittausaikana. Parhaimmat tulokset saatiin 1980-luvulla, jolloin näkösyvyys oli yli 2,5m. Vuoden 2004 kesällä näkösyvyys oli alle 1m. | |||
Veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti mittausjakson aikana (1980-2004). Alusvedessä parhaimmat arvot mitattiin vuosina -82, -88, -96 ja -04, jolloin pitoisuudet olivat noin 35µg/l luokkaa. Korkeimmat arvot mitattiin vuonna -01, kun pitoisuus oli 150µg/l. Päällysvedessä pitoisuudet ovat vaihdelleet 20-50µg/l välillä. Kokonaisfosforipitoisuuden ylittäessä 35µg/l järvi voidaan luokitella reheväksi. | |||
Kokonaistypen määrässä ei esiintynyt yhtä suurta vaihtelua kuin fosforin suhteen. Alusvedessä korkein typen määrä mitattiin vuonna 2001, jolloin pitoisuus oli 1600µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli 1000µg/l ja parhain arvo mitattiin vuonna 1981, jolloin pitoisuus oli 700µg/l. Päällysvedessä typpeä mitattiin eniten vuonna 1987, jolloin pitoisuus oli 1100µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli noin 750µg/l. Myös kokonaistyppipitoisuuden perusteella järvi voidaan arvioida reheväksi. | |||
Järven happitilanne on yleisesti ottaen ollut huono koko mittausjakson ajan. Alusvedessä hapen kyllästysaste on ollut kesäisin lähellä 0% ja kerran on esiintynyt täydellinen happikato. Talvisin alusveden happi tilanne on vaihdellut voimakkaasti. Vuoden 2003 talvella alusvedestä kului happi lähes kokonaan loppuun, kun taas seuraavana talvena kyllästysaste oli noin 25%. Päällysvedessä on viimeisimpinä kesinä ollut hapen kyllästysasteessa havaittavissa laskeva trendi. Nelisen kertaa on ollut havaittavissa ylikyllästyneisyyttä (>100%), mutta 2000-luvulle tultaessa kyllästysaste on laskenut alle 80%:iin. Vuoden 2003 talvella oli päällysvedessäkin happivajausta, kun kyllästysaste putosi alle 40%:in. | |||
Kivijärven länsipuolella sijaitsee Kivijärven luonnonsuojelualue, joka on kooltaan noin 32ha (Natura-2000 koodi FI0306008). Alue on suojeltu luonnonsuojelulailla. Alueella kasvaa useita pieniä lehtipuukaistaleita. Alueella elää luontodirektiivin liitteessä II mainittu liito-orava sekä lintudirektiivin liitteessä I mainitut harmaapäätikka, palokärki sekä eräs uhanalainen laji. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Järveen on istutettu ainakin kuhaa, haukea ja planktonsiikaa. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 13: | Rivi 27: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[http://www.miljo.fi/default.asp?contentid=64999&lan=fi Kivijärvi] (ymparisto.fi) | *[http://www.miljo.fi/default.asp?contentid=64999&lan=fi Kivijärvi] (ymparisto.fi) | ||
[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kivijarvi(7096) Kivijärven Natura-2000 alue (Ympäristö.fi)] | |||
===Hollolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet=== | ===Hollolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet=== | ||
Versio 20. heinäkuuta 2014 kello 11.33
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Kivijärvi sijaitsee Nastolan ja Hollolan kuntien rajalla noin 10km Lahden kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 2,15km² ja sen valuma-alue on kooltaan 65,04km². Syvyyttä Kivijärvellä on enimmillään 11m.
Nykytila ja suojelu
Näytteenottotutkimusten mukaan järvi arvioidaan reheväksi. Järven käyttökelpoisuusluokan arvioidaan olevan tyydyttävän tasoa. Näkösyvyys on vaihdellut voimakkaasti mittausaikana. Parhaimmat tulokset saatiin 1980-luvulla, jolloin näkösyvyys oli yli 2,5m. Vuoden 2004 kesällä näkösyvyys oli alle 1m.
Veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti mittausjakson aikana (1980-2004). Alusvedessä parhaimmat arvot mitattiin vuosina -82, -88, -96 ja -04, jolloin pitoisuudet olivat noin 35µg/l luokkaa. Korkeimmat arvot mitattiin vuonna -01, kun pitoisuus oli 150µg/l. Päällysvedessä pitoisuudet ovat vaihdelleet 20-50µg/l välillä. Kokonaisfosforipitoisuuden ylittäessä 35µg/l järvi voidaan luokitella reheväksi.
Kokonaistypen määrässä ei esiintynyt yhtä suurta vaihtelua kuin fosforin suhteen. Alusvedessä korkein typen määrä mitattiin vuonna 2001, jolloin pitoisuus oli 1600µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli 1000µg/l ja parhain arvo mitattiin vuonna 1981, jolloin pitoisuus oli 700µg/l. Päällysvedessä typpeä mitattiin eniten vuonna 1987, jolloin pitoisuus oli 1100µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli noin 750µg/l. Myös kokonaistyppipitoisuuden perusteella järvi voidaan arvioida reheväksi.
Järven happitilanne on yleisesti ottaen ollut huono koko mittausjakson ajan. Alusvedessä hapen kyllästysaste on ollut kesäisin lähellä 0% ja kerran on esiintynyt täydellinen happikato. Talvisin alusveden happi tilanne on vaihdellut voimakkaasti. Vuoden 2003 talvella alusvedestä kului happi lähes kokonaan loppuun, kun taas seuraavana talvena kyllästysaste oli noin 25%. Päällysvedessä on viimeisimpinä kesinä ollut hapen kyllästysasteessa havaittavissa laskeva trendi. Nelisen kertaa on ollut havaittavissa ylikyllästyneisyyttä (>100%), mutta 2000-luvulle tultaessa kyllästysaste on laskenut alle 80%:iin. Vuoden 2003 talvella oli päällysvedessäkin happivajausta, kun kyllästysaste putosi alle 40%:in.
Kivijärven länsipuolella sijaitsee Kivijärven luonnonsuojelualue, joka on kooltaan noin 32ha (Natura-2000 koodi FI0306008). Alue on suojeltu luonnonsuojelulailla. Alueella kasvaa useita pieniä lehtipuukaistaleita. Alueella elää luontodirektiivin liitteessä II mainittu liito-orava sekä lintudirektiivin liitteessä I mainitut harmaapäätikka, palokärki sekä eräs uhanalainen laji.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveen on istutettu ainakin kuhaa, haukea ja planktonsiikaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Kivijärvi (ymparisto.fi)
Kivijärven Natura-2000 alue (Ympäristö.fi)
