Iso-Naakkima (14.937.1.001)
Iso-Naakkima on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Järven erityispiirteet
Iso-Naakkiman pohjoispäässä sijaitsee yksi Suomen törmäykraattereista. Iso-Naakkima sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella ja kuuluu Iso-Naakkiman valuma-alueeseen. Iso-Naakkiman pohjoisranta, Kaivannonhiekka Marketanhiekka, on hiekkarantainen. Koiraniemen edustalla ovat Kimarinsaari ja Mähönsaari sekä useita pienempiä saaria. Merkittäviä ovat myös puro, Välijoki, Iso- ja Pieni-Naakkiman välillä sekä näiden välillä oleva Ketvelen kannas. Järven etelärannassa on Multlahden koillispuolella joukko saaria (Isosaari, Keltiäissaari). Lounaispuolella on Itälahden erottamina Multniemi ja Haapaniemi. Järven pinta-ala on 1117 ha ja kokonaissyvyys on 15,2 metriä.
Tutkimusalueena on ollut 15 m:n syvänne järven pohjoisosassa. Vesi on melko kirkasta ja väriltään ruskeaa. Järvi on tyypiltään keskihumuksinen. Happipitoisuus järvessä on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan lievästi rehevä. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Iso-Naakkima on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja useasta eri kohteesta. Iso-Naakkiman 065 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 28.9.2011 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, väriluku, kokonaisfosfori ja sameus olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli 91 % (5 ja 14 m).
Luontokohteita ja lajistoa
Iso-Naakkiman erikoisin ja hienoin luontokohde on Kaivannonhiekka, joka on todennäköisesti LS -lain tarkoittama luontotyyppi. Rannan yhteyteen liittyy rehevä, lyhyt ja osin kaivettu puro, joka laskee Iso-Naakkimaan. Kaivannonhiekan ja Marketanhiekan reunoilla on rantaluhtaa. Myös Koiralahdessa on rantaluhtaa, johon liittyy purokosteikko. Multniemen Itälahden ranta on mäntykangasta. Haapaniemessä on kookasta männikköä ja varttuvaa lehtipuustoa. Lehtipuut ovat kookkaita koivuja ja OMT -tyypin metsässä myös varttuvaa koivikkoa.
Iso-Naakkiman lintulajistoa: pyy, käki, selkä-, kala- ja harmaalokki, rantasipi, sinisorsa, telkkä, silkkiuikku, kalatiira, kuikka ja tukkakoskelo.
Iso-Naakkiman ympäristön vesi- ja rantakasvillisuutta: siimapalpakko, järviruoko, järvisätkin, ahosuolaheinä, hietakastikka, ruokohelpi, sianpuolukka, puolukka, kanerva, rantakukka, ojasorsimo, raate, terttualpi, ranta-alpi ja ratamosarpio. Rannan tuntumassa on myös korpikastikkaa ja runsaasti saroja. Pajulajeja ovat: halavaa, raitaa, kiiltopajua ja mustuvapajua. Metsien yleisin heinä on metsäkastikka. Kenttäkerroksen lajeja ovat: tavallisia jäkäliä, lillukka, mustikka, puolukka, variksenmarja, kielo, nuokkuhelmikkä, pujo, vadelma sekä rannassa järvikorte.
Iso-Naakkiman lintusaaret ovat pieniä ja niiden kasvilajisto on: juolukka, suopursu ja variksenmarja. Puulajeina ovat koivuja, pihlaja, tuomi, mäntyjä, pajuja ja terva- ja harmaaleppiä. Rehevillä lahdilla kasvaa heiniä, mesiangervoa. Korkeata ruohikkoa on avoimilla metsälaikuilla. Niemen kärjessä on varttuvia ja kookkaita haapoja.
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006.
Aiheesta muualla
Lisätietoa netistä
- Iso-Naakkiman törmäyskraatteri (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
- Iso-Naakkiman törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
