Renkajärvi (35.885.1.010)
Renkajärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva lähes 10 km pitkä, kapea ja karu järvi. Se on yksi Vanajaveden ja sitä kautta Kokemäenjoen latvavesistä. Siihen laskee vain metsä- ja suoalueilta tulevia ojia. Järven syvimmät kohdat ovat noin 30 metriä.
Nykytila ja suojelu
Puhtaan järven suojelusta huolehtii vuonna 2008 perustettu Renkajärven suojeluyhdistys. Yhdistys toimii aktiivisesti ja siihen kuuluu yli 200 jäsentä.
Rimminlammi
Renkajärven pohjoispäässä on pieni lahti, jonka vedenlaatu poikkeaa niin paljon muusta järvestä, että sitä voidaan pitää erillisenä vesistönä. Lahtea kutsutaan Rimminlammiksi ja sen koko on 3,6 ha ja syvyyttä sillä on enimmillään 2,9 m. Sen valuma-alue koostuu paljolti Renkajärven pohjoisesta valuma-alueesta, joka pitää sisällään useita soita.
Rimminlammin vesi on lievästi sameaa ja ruskeanväristä. Sen happitilanne on tyydyttävä, mutta pohjassa happea oli eräässä mittauksessa vain 14 %. Se on tyypiltään runsashumuksinen järvi, jonka tila on luokiteltu hyväksi.
Rimminlammin rannoilla kasvaa ilmaversoiskasveja, kuten järviruokoa, järvikortetta, pullosaraa. Myös kelluslehtisiä ja irtokellujia, kuten isolummetta ja pikkulimaskaa löytyy. Varsinkin pikkulimaskan esiintyminen kertoo lahden rehevyydestä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Renkajärvessä on tehty koekalastus vuonna 2009.
Renkajärven pesivään linnustoon kuuluu muun muassa kuikka, isokoskelo ja telkkä.
Karun renkajärven vesi- ja rantakasvillisuus on monipuolista. Rannoilta löytyi vuoden 2001 tutkimuksessa yhteensä 370 ruoho- ja puuvartista lajia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Asutus keskittyy kolmeen kylään, jotka ovat Vuohiniemi, Myllykylä ja Rimmilä. Vakituinen asutus on vähentynyt, mutta järven rantamilla on yli 200 vapaa-ajan asuntoa. Se on ollut jo 1930-luvulta lähtien suosittu mökkijärvi. Virkistyskäyttö ja kalastus ovat järven tärkeimmät käyttömuodot.
Vuohiniemen kyläkoulu lakkautettiin 1970-luvulla, posti lopetettiin 1990-luvulla ja viimeinen kauppa 2000-luvun alussa. Palveluita tarjoavat vielä kirjastoauto ja kauppauto.
Tarut ja tositarinat
Renkajärvessä on kahdeksan saaren jono. Jättiläinen tuli pohjoisesta ryöstämään viljavaa hämäläistä maata. Hän sulloi säkin täyteen maata, heitti sen selkäänsä ja lähti astelemaan kotia kohti. Säkissä oli reikä, josta valui jokaisella askeleella maata. Näin syntyivät Renkajärven saaret: Kaitasaari, Niinisaari, Lammassaari, Vohlisaari, Koulunsaari, Häntäsaari, Patasaari, Salmialansaari.
Renkajärven yli on kulkenut viikinkiajoista lähtien talvitie Hämeenlinnasta Turkuun. Järven rannalta löytyi vuonna 1906 hopeakätkö, jonka rahat ja korut ovat peräisin 1040-luvulta. Luurilan talon mailta löytyneet esineet ovat nähtävissä Kansallismuseossa viikinkiajan vitriineissä. Löydön tunnetuin esine on Luurilan tai Hattulan lintu, josta on tehty Kalevala-koru.
Seudun historiaa:
- Vuohiniemen kylän historiaa
- Renkajoki
- Renkajärvi vanhoissa kartoissa
- Senja Lindqvist muistelee aikaa Vuohiniemessä ja Rimmilässä ennen sotia
- Senja Lindqvist muistelee sotaa ja sen jälkeistä aikaa Renkajärven seuduilla
Nimen historia ja merkitykset
Renkajärven nimen alkuperästä on useampia teorioita:
- järvellä asustavien kuikkien sukeltaessa syntyy renkaita vedenpintaan
- renka viittaa Renkoon, jonne järvestä alkava joki laskee
- renka on johdettu unkarin kielen sanasta, joka tarkoittaa harjua
Mistä nimi Renkajärvi on peräisin?
Julkaisuja
- Renkajärvi-valssi
- Professori Matti Nuortevan tutkimuksia Renkajärven luonnosta 1946–2008
- Renkajärven hoitosuunnitelma 2010
