Mallasvesi (35.711.1.001)

383 688 000 m³ <br />0,384 km³ <br />383 688 000 000 l <br />

159 370 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Mallasvesi
• Järvinumero: 35.711.1.001
• Vesistöalue: Mallasveden alue (35.711)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 5 571,13 ha
• Syvyys: 32,89 m
• Keskisyvyys: 6,84 m
• Tilavuus: 383 688 000 m³0,384 km³ <br />383 688 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 159,37 km159 370 m <br />
• Korkeustaso: 84,2 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Pälkäne, Valkeakoski
• Maakunta: Pirkanmaan maakunta
• ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Mallasvesi (vesi.fi)

Kuvat

Mallasvesi (35.711.1.001)/­Valtakunnallinen sinileväseuranta (Pakanranta)

25. heinäkuu 2012 12:00

Hieman levää

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Mallasvesi on Kokemäenjoen vesistön järvi Valkeakosken itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Pinta-ala on 55,7 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 72. Keskisyvyys on 6,8 metriä ja suurin syvyys 33 metriä. Mallasveden suurimmat saaret ovat Hausalo (94 ha) ja Karhunsalo (37 ha). Edelliseen on tieyhteys.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 4450 km², josta vettä 18,7 %. Mallasveden lähivaluma-alueesta (140 km²) hieman alle puolet on metsää ja noin 10 % peltoa. Suurin osa alueesta on moreenia, mutta pääasiallisesti pellot on perustettu savimaalle. Järven itä- ja länsipuolilla sijaitsee kaksi isoa kaupunkikeskusta: Pälkäne ja Valkeakoski. Lisäksi alueella on runsaasti haja-asutusta. Aivan rantaviivan tuntumassa on paljon loma-asutusta kun taas vakituiset asunnot ovat hieman kauempana. Myös saarilla on vapaa-ajan asutusta.

Pääosa tulovirtaamasta on peräisin Roineen valuma-alueelta (2367 km²) ja Hauhon reitiltä (1702 km²), Mallasveteen laskee myös Pälkäneveden alue (237 km²). Mallasveden vedet laskevat Valkeakosken kautta Vanajaveteen.

Mallasvesi on osa Iso-Längelmävettä. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään alueen järvet, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa.

Vedenkorkeus ja virtaama

Mallasveden vedenkorkeutta on mitattu Apian asteikolla vuodesta 1896. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 84,13 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 65 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 85,38 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+ 83,50 m (maaliskuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 188 cm.

Valkeakosken voimalaitoksen rakenteet mahdollistaisivat säännöstelyn, mutta voimassa olevan luvan mukaisesti Mallasvedestä juoksutettavan vesimäärän tulee noudattaa luontaista purkautumiskäyrää. Käyrä perustuu 1900-luvun alkupuolella tehtyihin mittauksiin. Käytännössä luvan noudattamisesta seuraa Valkeakosken yläpuolisen alueen vedenkorkeuksien vaihtelua luonnonrytmiä mukaillen. Lupa mahdollistaa kuitenkin juoksutuksen pienentämisen, kun vedenkorkeus uhkaa laskea vedenkorkeuden N2000 + 84,13 m alapuolelle. Tätä poikkeamismahdollisuutta on joudutta käyttäämään 2000-luvulla lähes joka vuosi.

Mallasveden menovirtaamia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1956 lähtien. Keskivirtaama on ollut 35 m³/s, keskiylivirtaama 67 m³/s ja keskialivirtaama 15,5 m³/s. Koko jakson suurin virtaama on ollut 109 m³/s (toukokuussa 1977) ja pienin virtaama 3,0 m³/s (vuosina 1956-61).

Nykytila ja suojelu

Mallasvesi on lievästi rehevä järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Sekä klorofyllin että fosforin pitoisuudet ovat pääasiallisesti pysyneet tavoitearvojen alapuolella (1990-2014). Pieniä ylityksiä on esiintynyt ainoastaan muutamana kesänä. Järven lahtialueet ovat kuitenkin pääallasta rehevämpiä. Ulvajanlahden keskiarvollinen fosforipitoisuus kasvukautena 2013 oli 31 μg/l ja klorofyllipitoisuus 12 μg/l. Suolahden keskiarvollinen fosforipitoisuus kasvukautena 2014 oli 32 μg/l ja klorofyllipitoisuus 16 μg/l. Molemmat lahtialueet ovat rehevyysluokitukseltaan reheviä. Mallasveden syvänteen (31 m) pohjanläheisessä vedessä esiintyy happikatoa loppukesällä ennen vesien viilentymistä sekä lopputalvella ennen jäiden lähtöä. Järven vedenlaatu on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä ja Mallasvesi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti.

Kokonaisfosfoforin pitoisuus(μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Mallasveden pääaltaalla ja Ulvajanlahdella kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Mallasvesi on tyypitelty suureksi vähähumuksiseksi järveksi (SVh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 18 μg/l.

Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Mallasveden pääaltaalla ja Ulvajanlahdella kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Mallasvesi on tyypitelty suureksi vähähumuksiseksi järveksi (SVh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 7 μg/l.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Mallasveden Tyrynlahti toimii Valkeakosken kaupungin vedenottoalueena. Vettä otetaan keskimäärin 60 000 m³/vrk. Puhdistettua pintavettä toimitetaan Valkeakosken ja Akaan kaupungeille sekä osin Lempäälän ja Vesilahden asukkaille.

Mallasvedellä sijaitsee kaksi EU-uimarantaa:

• Apia
• Pakanranta

Keiniänranta kuuluu Natura 2000 -verkostoon.

Aiheesta muualla

• Natura 2000 -verkosto: Keiniänranta
• Mallasvesi
• Wikipedia: Mallasvesi