Alajärvi (35.892.1.004)
Alajärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Valokuvat
Järven erityispiirteet
Järvi löytyy läheltä Hämeenlinnan keskustaa. Järven itäreunalta on kaupungin keskustaan vain noin 5 km. Järvi on kooltaan 626 ha, valuma-alue 12100 ha ja maksimisyvyys ELY:n luotauksen mukaan 19,1 m. Järvi on kooltaan suurin yksittäinen järvi kunnassa. Järvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi. Järven valuma-alueesta on metsää yli 70 %, peltoa vähän yli 6 % ja kosteikkoja/avosoita 0,8 %. Pääosa järvestä kuuluu Hämeenlinnan kaupunkiin, mutta pieni osa Inkalanlahdesta järven luoteiskulmassa kuuluu Hattulan kuntaan.
Alajärvi saa suurimman osan vedestään Hattulan Takajärvestä alkunsa saavan Alajoen kautta. Järveen laskee yhteensä 27 uomaa/ojaa. Valuma-alueella on ojia 582 km. Alajärven vesi laskee Turun Valtatien 10 alittavan lyhyen joen kautta Iso-Munakkaaseen, Vähä-Munakkaaseen, Suojärveen, Viralanjärveen ja Kernaalanjärven kautta aina Vanajaveteen.
Nykytila ja suojelu
Järven tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, koska sen vettä käytetään tekopohjaveden tuotannossa. Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatunäytteitä kaikkiaan 307 kertaa vuosina 1966-2025. Lähes kaikki näytteet on otettu kahdesta eri kohdasta järvellä. Talven 2020 näytteitä ei voitu ottaa huonon jäätilanteen takia. Näytteenottajina ovat toimineet Uudenmaan ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Järvelle on vuonna 2016 perustettu suojeluyhdistys.
Mittauksista 158 kpl suoritettiin noin 400 m Tervaniemestä länteen. Mittaukset ajoittuvat vuosille 1966, 1976-2025. Mittauspaikalla on 17,5-18 m syvää ja näytteet otettiin 0,2-17,5 m syvyydeltä. Näkösyvyys oli mittausaikana keskimäärin 2,28 m.
Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84 % ja alusvedessä (16,2-17 m) 17 %. Päällysveden hapen määrä on pysynyt tasaisena vuosien aikana, mutta alusvedessä hapen määrä on laskenut ja happivajeet sekä happikadot ovat yleistyneet 2000-luvulle tultaessa.
Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä (1 m) keskimäärin 11,5 µg/l ja alusvedessä (16,2-17 m) 17 µg/l. Fosforin pitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joskin alusvedessä on esiintynyt muutaman kerran normaalia korkeampia pitoisuuksia johtuen happivajeesta. Alusveden vähäinen hapenmäärä vapauttaa pohjasedimenttiin sitoutunutta fosforia. Mikäli fosforia vapautuu runsaasti, järvi rehevöityy sisältäpäin eli järvellä on käynnissä sisäinen kuormitus, johon ei auta ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Alajärvellä tulosten perusteella sisäinen kuormitus on käynnistynyt Järviöistenselän syvänteessä. Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu on erinomainen, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 12 µg/l ja hyvä pitoisuuden ollessa alle 30 µg/l.
Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä (1 m) keskimäärin 559 µg/l (lievästi rehevä) ja alusvedessä (16-17 m) 774 µg/l (rehevä). Typen pitoisuuksissa on nähtävissä jonkin asteista noususuhdannetta.
Päällysveden ja alusveden väriluvuissa on havaittavissa hieman nouseva trendi. Väriluku on noussut eniten 2000-luvun jälkeen, keskiarvon ollessa päällysvedessä 56 (keskihumuksinen).
Mittauksista 149 kpl suoritettiin järven länsiosassa Järviöistenselällä noin 200 m Vohlisaaresta luoteeseen. Mittaukset suoritettiin vuosina 1976-2025. Mittauspaikalla on 11,7 m syvää ja näytteet otettiin 0,2-11 m syvyydeltä. Näkösyvyys on ollut mittauspaikalla keskimäärin 1,83 m.
Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä (1 m) keskimäärin 84 % ja alusvedessä (10,5-11 m) 7,4 %. Tervaniemen mittauksiin verrattuna tällä mittauspaikalla oli alusveden hapen määrä heikompi. Alusvedessä esiintyi useasti happikatoja.
Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 15 µg/l ja alusvedessä 43 µg/l (rehevä). Alusveden hapettomuudesta huolimatta yli 100 µg/l pitoisuuksia ei ollut kuin 3 kertaa ja yli 50 µg/l pitoisuuksia 19 kpl. Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 648 µg/l (rehevä) ja alusvedessä 1041 µg/l (rehevä). Myös tässä osassa järveä olivat typen pitoisuudet lievässä kasvussa koko vesimassassa. Pitoisuuksien nousu oli selkeämpää alusvedessä kuin päällysvedessä. Päällys- ja alusveden väriluvuissa on havaittavissa hieman nouseva trendi. Suurin nousu on tapahtunut 2000-luvun puolella, keskiarvon ollessa päällysvedessä 59,5 (keskihumuksinen).
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä elää mm. ahvenia, kuhia, haukia, lahnoja ja täplärapuja. Yleisin koekalastuksessa saatu laji oli vuonna 2022 Ahven ja 2017 Kuore. Lintuja: Kalalokki, Harmaalokki, Sinisorsa, Kuikka, Kalatiira, Laulujoutsen, Härkälintu, Isokoskelo, Tukkakoskelo, Kanadanhanhi, Telkkä, Rantasipi, Luhtahuitti äänteli Kärkänmaanlahden ruovikossa, loppukesästä Harmaahaikara, satunnaisesti Kaakkuri, Naurulokki, Silkkiuikku ja Selkälokki. Joskus on nähty vedessä Minkki ja Piisami.
Vesi- ja rantakasveja: järviruoko, järvikorte, järvikaisla, korpikaisla, leveäosmankäämi, kapeaosmankäämi, vehka, ulpukka, pohjanlumme, suomenlumme, ahvenvita, heinävita, uistinvita, heinä- ja välkevidan risteymä, vaskivita, ruskoärviä, järvisätkin, vesitatar, tummalahnaruoho, vaalealahnaruoho, nuottalahnaruoho, äimäruoho, siimapalpakko, rantapalpakko, pullosara, jouhisara, karttusara, idänpiukkasara (harvinainen), vesikuusi, pystykeiholehti, katkeravesirikko, pikkulimaska, sorsansammal, otasammal, hetesirppisammal, rantaleinikki, luhtakuusio, pikkumatara, myrkkykeiso, isosorsimo ja kanadanvesirutto (vieraslajeja)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla on paljon kesämökkejä. Järvellä on useita ulkoilualueita, kuten Tervaniemi ja Soininsaari. Loimalahdessa on suosittu uimaranta, jossa vesi on ollut puhdasta lähes poikkeuksetta. Kotsaaressa on kaksi laavua/nuotiopaikkaa. Soininsaaressa on kota ja kaksi luonnonsuojelualuetta. Järvellä toimii kalastusseura.
Järven jäälle on aurattu useana vuonna hiihto/luistelurata, jos talvi on ollut hyvä ja jää riittävän paksua. Rata kiertää Jylhän ja Soininsaaren ympäri ja vaihtoehtoinen lyhyempi rata kääntyy Tervaniemen kohdalla ja kiertää Kotsaaren ympäri.
Tarut ja tositarinat
Alajärven pohjoisosan rannoilla on ollut kivikautisia asuinpaikkoja. Kotsaaren ja Pitkäkärjen väliseen salmeen on uponnut jäälle hajonnut auto. Alajärveen on Isovihan aikana upotettu Vanajan kirkon kellot?
Aiheesta muualla
- Alajärvi (Hämeenlinna) (Wikipedia.fi)
- www.alajarvitakajarvi.wordpress.com (Alajärven ja Takajärven Suojeluyhdistys ry)
