Ruutinlampi (23.061.1.004)

108 260 m³ <br />1,0826e-4 km³ <br />108 260 000 l <br /> 1 470 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Ruutinlampi
• Järvinumero: 23.061.1.004
• Vesistöalue: Sitarlanjoen - Härkäjoen alue (23.061)
• Päävesistö: Karjaanjoki (23)
• Ekologinen tila:

Perustiedot

• Pinta-ala: 8,32 ha
• Syvyys: 1,71 m
• Keskisyvyys: 1,3 m
• Tilavuus: 108 260 m³1,0826e-4 km³ <br />108 260 000 l <br />
• Rantaviiva: 1,47 km1 470 m <br />
• Korkeustaso: 66,1 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Lohja
• Maakunta: Uudenmaan maakunta
• ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Ruutinlampi (23.061.1.004)/­Liinalikoranta

Liinalikoranta 17.7.2010

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Ruutinlampi sijaitsee Nummi-Pusulan Kaukelan kylässä. Lammen pinta-ala on noin 9 ha ja syvyys keskimäärin 1,2 m. Maksimisyvyys on 1,7 m. Lampeen ei tule puroja.

Nykytila ja suojelu

Lampea vaivaa rehevöityminen, erityisesti vesirutto, mutta myös ulpukka ja uistinvita. Runsas kasvimassa kuluttaa talvella järvestä hapen ja edistää lammen umpeenkasvua. Pohjassa on useita metrejä paksu sedimenttikerros, johon on kertynyt runsas ravinnevarasto.

Lammen tilaa on seurattu vuodesta 1986 alkaen sekä paikkakuntalaisten että Ympäristökeskusten toimesta ja siitä on käytettävissä runsaasti tutkimustietoa.

Vesikasveja pyritään poistamaan vuosittain n. 60 tonnia. Talvisin järveä hapetetaan, millä pyritään estämään ravinteiden siirtymistä pohjasedimentistä veteen ja säilyttämään kalakanta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lammessa esiintyviä kalalajeja ovat: ahven, hauki, karppi, ruutana ja suutari. Vuonna 2002 järvestä saatiin nuotalla 2,762 kg kokoinen ruutana ja se pääsi tuolloin Suomen ennätyskala-rekisteriin. Talvisin esiintyy hapen puutteesta johtuvia kalakuolemia.

Huhti-toukokuussa 3 päivänä 2008 suoritetussa linnustoselvityksessä havaittiin seuraavat lintulajit: haapana, harmaahaikara, laulujoutsen, metsäviklo, naurulokki, pajusirkku, punavarpunen, rantasipi, satakieli, sinisorsa, taivaanvuohi, tavi, telkkä, västäräkki.

2010-2011 havaittiin lammen lähellä olevan talon pihalla lintulajit: harakka, harmaapäätikka, hömötiainen, järripeippo, keltasirkku, kirjosieppo, kiuru, kottarainen, kuusitiainen, käpytikka, mustarastas, närhi, peippo, pikkuvarpunen, punarinta, punatulkku, räkättirastas, sepelkyyhky, sinitiainen, talitiainen, teeri, tikli, varis, varpushaukka, viherpeippo, vihervarpunen, västäräkki.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Lammen ympärillä on 5 vakituisia asuntoa ja 12 kesäasuntoa. Valuma-alueesta 1,23 km² noin 1/3-osa on viljeltyä maata.

Lammella harrastetaan uimista ja kalastusta.

Lammen yhteisrantapaikkaa kunnostetaan virkistystarkoituksiin, kylän kokouspaikaksi ja lammella tehtävien hoito- ja tutkimustoimenpiteiden tukikohdaksi.

Tarut ja tositarinat

Kaskeajat tulivat Kaukelaan 1500-luvun alussa. Vuonna 1540 kylässä oli 6 maataloa. Ruutinlammen rannalle muodostui Rutila-niminen kylä, joka myöhemmin sulautui Kaukelaan. Järvellä on liotettu pellavaa 1940-luvun loppuun asti.

Aiheesta muualla

• Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry. Yhdistyksen sivuilla on runsaasti linkkejä järvien hoidosta.