Käyttäjä:Miikala

Terve!

Olen innokas kalastaja ja luen mielelläni karttoja.

Muistilista

• Pohjoissaame=jávri, jávrrit on monikko,
• Inarinsaame=jävri, jávrááh on monikko ja
• Koltansaame=jäuˊrr.
• Toiminnot:Uudet sivut 18. joulukuuta 2018 kello 12.22 asti OK.

{{ObsIMG |Date= |toArchive=N |Time= |Img=esimerkki.jpg |AddInfo=Kuvateksti |Lat= |Lon= |WKT= |Muni= |Tags= |Source= |Seuranta= |User=Miikala }}

{{Paikka |Alue= |Nimi= |Koordinaatit=63.1..., 28.1... |Zoom=15 |Base=mmlMaasto |Kunta= |User= |Kuvaus= |Tyyppi= |Ylläpito=user }}

Korjauksessa

0) Ruotsin ja Norjan raja-alueet (85) -päävesistön nimen pitäisi paremminkin olla Norjan raja-alue (85), koska koko Ruotsin raja-alue kuuluu jo Tornionjoki (67) -päävesistöön. Voiko nimen korjata edes tänne järviwikiin?

1) Osittaista jääpeitettä kuvaava jäätilanne-symboli havainnoissa=kartoilla ja jäätilanne-kartan alapuolisessa ohjeistuksessa on erilainen. Voisiko ko. ohjeistuksen mukaisen Jäätymässä/Jäänlähtö -symbolin saada näkyviin kartoille, se kuvaa osittaista jääpeitettä eikä harmaa pallura.

2) Havaintotaulukoissa havaintojen desimaalit erottaa kieliopillisesti virheellisesti piste (Pintaveden lämpötila, Jäätilanne, Vedenkorkeus, Näkösyvyys, Sameus, Happamuus, Lumitilanne), eikä oikeaoppisesti pilkku. Voisiko tämän kielioppivirheen korjata.

A

1) Myllylampi puuttuu, voisiko sen lisätä vaikka Latauspalvelu LAPIOn mukaan pinta-ala onkin vain 0,93 ha, mutta järvinumero löytyy ja se on 04.621.1.006 ja se on järviväritetty valuma-alueellaan. Korkeustaso on 104,2 m. 1

2) Patalampi puuttuu, voisiko sen lisätä vaikka Latauspalvelu LAPIOn mukaan pinta-ala onkin vain 0,58 ha, mutta järvinumero löytyy ja se on 04.543.1.008 ja se on järviväritetty valuma-alueellaan. Korkeustaso on 174,8 m. 2 Nyt löytyy nimellä Luvejoen yläosan valuma-alue (04.543)/Patalampi.

3) Hankavesi - Lonkari (14.712.1.001) on nimeltään pelkkä Hankavesi, järviväritystä ei Lonkarissa ja eri korkeustaso. Kun taasen Lonkari pitäisi lisätä omaksi järveksi, koska Latauspalvelu LAPIOn mukaan Lonkari on oma järvensä, jonka pinta-ala on 121,61 ha ja järvinumero 14.712.1.044 sekä järvivärityskin löytyy valuma-alueeltaan. Lonkarin korkeustaso on 96,2 m. 3

4) Pieni Varpusenjärvi on tyhjä ja tarpeeton sivu, joutaisi poistaa.

B

1) Uutta havaintopaikkasivua luodessa tulee kunnaksi vanha jo toiseen kuntaan yhdistynyt kunta, tai Kontiolahti (kunta), Lemi (kunta) ja Laukaa (kunta). Tilanne on ongelmallisin entisen Maaningan alueen havaintopaikoilla, jossa ohjaussivukaan ei "tulosta" maakuntaa ja ELY-keskusta. Voisiko virheen aiheuttajan ja sen seuraukset korjata. Vika löytyy esim. Höytiäinen (04.821.1.001)/Joutenpolku 9 C. Loput löytyy Toiminnot:Tänne viittaavat sivut -haulla, eli esim.: Kontiolahti (kunta) ja Maaninka. Sivut toimii kyllä luomieni ohjaussivujen takia, jotka joutaa poistaa, kun virheet ja sen aiheuttaja on korjattu.

2) Ulkomaisien vesistöalueiden korjaamisia:

• Venäjän puolella (03.04 R) on 2. jakovaiheen vesistöalue Hiitolanjoki (03) -päävesistössä.

• Venäjän puolella (74.05 R) on 2. jakovaiheen vesistöalue Vienan Kemi (74) -päävesistössä.

• Venäjän puolella (74.06 R) on 2. jakovaiheen vesistöalue Vienan Kemi (74) -päävesistössä.

• Venäjän puolella (74.07 R) on 2. jakovaiheen vesistöalue Vienan Kemi (74) -päävesistössä.

Edellä mainituissa johdannoissa on (74.07 R) -kohta, mutta korjauksista se pois, ei kyseisen vesistöalueen numeroa ole johdannossa millään muullakaan vesistöaluesivulla.

3) Tornionjoen vesistöalueiden parannuksia, joita voisi korjata seuraavasti:

• Norjan puolella (67N) on näköjään jakamaton vesistöalue. Tämän muodostaa Norjan puolella (67.64 N) ja Norjan puolella (67.72 N) -vesistöalueet, jotka voisi jakaa jos mahdollista erillisiksi vesistöalueiksi. Nyt Norjan puolella on 1. jakovaiheen vesistöalue Tornionjoki (67) -päävesistössä.

• Myös Norjan puolella (67.000N) on näköjään jakamaton vesistöalue, josta tuon erillisen osa-alueen voisi jakaa jos mahdollista Norjan puolella (67.73 N) -vesistöalueeksi, koska tuo toinenhan on yhdistelmä: (Norjan puolella (67.74 N/67.77 N). Nyt Norjan puolella (67.7 N) sisällytettynä edellisen kohdan (67.72 N) on 1. jakovaiheen vesistöalue Tornionjoki (67) -päävesistössä.

Jos erilliset osa-alueet pystyy jakamaan, mutta ei tuota 67.000N (67.74 N/67.77 N)-aluetta, niin se olisi oltava Norjan puolella on 3. jakovaiheen vesistöalue Tornionjoki (67) -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueista: Porojärven alue (67.74) ja Valttijoen valuma-alue (67.77). tai Norjan puolella (67.7 N) on 1. jakovaiheen vesistöalue Tornionjoki (67) -päävesistössä. Jos ei ole mitään mahdollisuutta edellä mainittuja jakamisia tehdä, niin tietoihin voisi lisätä, mistä alueista se koostuu, jotta ne näkyisi näiden suomalaisten 2. jakovaiheiden sivuilla vesistön osa-alueina, eli esim. Norjan puolella (67N) on 3. jakovaiheen vesistöalue Tornionjoki (67) -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueista: Kilpisjärven valuma-alue (67.64) ja Lätäsenon keskiosan alue (67.72).

Jos näitä kahta edellä mainittua jakamatonta (67.000N, 67N) vesistöaluetta ei voi jakaa mitenkään eikä lisätä useata vesistöaluetta josta se on jaettu, voisiko ne yhdistää 67.000N, jotta yhdellä sivulla näkyisi kaikki Norjan puolella jakamattomat vesistöalueet, jolloin Norjan puolella on 1. jakovaiheen vesistöalue Tornionjoki (67) -päävesistössä..

• Ruotsin puolella (67.000K) on myös näköjään jakamaton vesistöalue, josta voisi tuon pienen erillisen osa-alueen jakaa Ruotsin puolella (67.12 K) -vesistöalueeksi, jos mahdollista, eli Ruotsin puolella (67.12 K) on 2. jakovaiheen vesistöalue Tornionjoki (67) -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: Tornionjoen alaosan alue (67.1). Silloin tähän jäisi ainoastaan tuo iso Ruotsin puolella oleva alue, joka on varmaan tämän vesistöalueen alkuperäinen tarkoituskin, eli Ruotsin puolella (67.000K) on 1. jakovaiheen vesistöalue Tornionjoki (67) -päävesistössä.

Ja jos näitä ei voi mitenkään korjata aluerajauksien mukaan viisaammaksi, niin voisitko ilmoittaa siitä ystävällisesti, kiitos.

C

1) Merialueen vesistöalueilla ei ole aluerajauksia, esim: Helsingin - Espoon rannikkoalue (91.51). Onko niitä edes tehty/mahdollista saada näkymään? ja onko näiden sivujen kartoille mahdollista saada näkyviin myöskin "Vesistön osa-alueet", eli sen merialueet.

2) Kala-sivujen karttojen päivitys vielä tekemättä, taitaa olla viimeiset vastarannankiisket!

• Kaikki symbolit ovat punaisia Ankerias-sivuilla ja Ankerias/Kymijoki (14) -sivuilla, ennen sivujen seuraavan tason avaamista voisi luulla, että lajia esiintyy tai ei esiinny siellä, esim. Ankerias ja Ankerias/Paatsjoki (71).

• Nyt kun kerta kuvatekstissäkin lukee "Kartalle on merkitty vihreällä symbolilla ne päävesistöalueet, joissa lajia tietokannan tietojen mukaan esiintyy." tai "Kartalle on merkitty vihreällä symbolilla Kala-atlas tietokannan havainnot lajista: ...", voisiko se myös olla niin, käyttäjän havainnot voisi merkitä keltaisella symbolilla (jos mahdollista), ja niistä vesistöalueista joista ei ole havaintoja symbolit olisivat punaisia. (Tämä vain esimerkin omainen, saa keksiä paremmankin.)

• • Olisiko Ahven-sivuille mahdollista lisätä kartalle päävesistöalueiden rajat symbolien lisäksi ja Ahven/Kymijoki (14) -sivujen kartoille sitten vesistöalueiden rajat symbolien lisäksi.

4) Onko mahdollista saada Kansalaisen Karttapaikkaan linkitys kuntoon "Avaa muualla" -kohdasta kaikista sivuista.

5) Olisiko ELY-keskus-sivujen uudistetuille kartoille mahdollista saada näkyviin myös kunnat, kuten ne ovat maakunta-kartoilla.

D

Kalahavaintojen kalalaji luettelossa nieriä ja nahkiainen ovat aakkosjärjestyksessä väärinpäin ja voisiko sen täydentämistä kaikilla Suomen kalalajeilla harkita, toki nytkin on tuo Muu laji -valinta mahdollisuus.

Seuraavat Suomessa vakituisesti elävät kalalajit puuttuu Järviwikistä: allikkosalakka, elaska, harmaanieriä, hietatokko, hopearuutana, imukala, isosimppu, isotuulenkala, kilohaili, kirjoeväsimppu, kivennuoliainen, kivinilkka, liejutokko, miekkasärki, mustatokko, mustatäplätokko, mutu, nokkakala, peledsiika, piikkikampela, piikkisimppu, pikkunahkiainen, pikkutuulenkala, rantanuoliainen, rasvakala, saimaannieriä, seipi, seitsenruototokko, siloneula, särmäneula, teisti, turska, törö, valkoevätörö, vaskikala, viisipiikki sekä seuraavat ekologiset rodut: järvinahkiainen, järvitaimen, meritaimen, purotaimen ja meriharjus sekä alla mainitut satunnaiset kalalajit sekä rapulajit kapeasaksirapu, liejutaskurapu, rantataskurapu ja villasaksirapu.

Perustelen tätä sillä, jos viranomaiset haluaisi saada tietoonsa kalalajien levinneisyyttä kansalaisilta, tämä alusta (Järviwiki) olisi siihen erinomainen ja havainnot täydentäisivät tottakai myös järviwikin kalatietoja.