Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu:Satakunnan maakunta/Ehdotus:Narvijärvi (33.009.1.001)
Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Satakunnan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.
Satakunnan maakuntajärveksi valittiin lopulta Pyhäjärvi (34.031.1.001).
Sisältö
Ketjun otsikko | Vastauksia | Viimeksi muokattu |
---|---|---|
Ehdotus: Narvijärvi (33.009.1.001) | 0 | 15. heinäkuuta 2011 kello 08.30 |
Ehdotus: Pyhäjärvi (34.031.1.001) | 2 | 29. heinäkuuta 2011 kello 14.52 |
Ehdotus: Sääksjärvi (35.152.1.001) | 0 | 16. huhtikuuta 2011 kello 13.55 |
Ehdotus: Karhijärvi (36.092.1.001) | 0 | 31. maaliskuuta 2011 kello 11.16 |
Ehdotus: Pyhäjärvi (34.031.1.001) Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteiseksi maakuntajärveksi | 0 | 26. maaliskuuta 2011 kello 16.02 |
Ehdotus: Rautavesi (35.131.1.001) | 0 | 23. maaliskuuta 2011 kello 22.40 |
Ehdotus: Joutsijärvi (35.143.1.001) | 0 | 23. maaliskuuta 2011 kello 22.36 |
Ehdotus: Köyliönjärvi (34.054.1.001) | 1 | 23. maaliskuuta 2011 kello 22.01 |
Ehdotus: Fatijärvi (83V044.1.004) | 1 | 23. maaliskuuta 2011 kello 17.17 |
Ehdotus: Pyhäjärvi (34.031.1.001) | 1 | 24. maaliskuuta 2011 kello 17.13 |
Ensimmäinen sivu |
Edellinen sivu |
Seuraava sivu |
Viimeinen sivu |
Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavista syistä:
Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.
Palaa sivulle Viestiketju:Keskustelu:Satakunnan maakunta/Ehdotus:Narvijärvi (33.009.1.001).
Pyhäjärvellä on suuri merkitys virkistyskohteena ja maisemallisena elementtinä. Lisäksi Pyhäjärvi on maakunnan ainoa järvi, jossa on elinvoimaista ammattikalastusta.
Monille luultavasti ainoa järvi joka Satakunnasta tulee yleensäkin mieleen.
Erinomaisen nätti järvi, kaiken kukkuraksi vielä törmäyskraatteri mikä tekee siitä erikoisuuden. Paljon komeampi kuin Lappajärvi, joten pohjalaisista tulee kateellisia.
Kauniin Karhijärven aallot lyövät rantaan eloa Satakunnan sydämen kohdalla... ja onhan se päässyt Suomen tunnusmerkiksi (Lavijärven kanssa?) euron kolikkoonkin joutsenineen. (kolikon suunnittelija P.Mäkinen Laviasta)
Ehdotus: Pyhäjärvi (34.031.1.001) Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteiseksi maakuntajärveksi
Ehdotuksen mukaisesti "Säkylän Pyhäjärvestä" tulisi sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen yhteinen lounaissuomalainen nimikkojärvi. Se sijaitsee molempien maakuntien alueilla ja on merkittävä sekä eteläpäässä että pohjoispäässä. Säkylä sijaitsee kutakuin järven puolivälissä sen itärannalla, josta voi ihailla kaunista auringonlaskua puhtaan järven yllä.
Syyt;
- Pyhäjärvi on Satakunnan suurin ja syvin järvi, suhteessa koko Lounais-Suomen suurin järvi.
Järven suurin pituus on 25 km ja suurin leveys 9 km. Järven tilavuus on siis huimat 840 milj. kuutiometriä.
- Pyhäjärvi on melko puhdas ja kaunis järvi. Se tarjoaa loistavat mahdollisuudet virkistys-
käyttöön esimerkiksi Loma-Säkylässä. Pyhäjärven rannalta on vaikea nähdä vastarantaa ja se luo vaikutelman suuresta vesistöstä.
- Pyhäjärven eliöstö ja linnusto sekä kalasto on monimuotoinen. Pyhäjärvessä viihtyy perintei-
set muikku, siika ja ahven ja siellä on myös paljon rapuja. Pyhäjärven ovat omaksuneet monet pesivät vesilinnut kuten silkkiuikku, härkälintu, telkkä ja monet sorsat ja koskelot.
- Pyhäjärven sijainti on keskeinen Lounais-Suomea ajatellen ja sen varrella sijaitsee monia
vehreitä ja monipuolisia paikkakuntia kuten Eura ja Säkylä. Säkylä on erittäin luonnonkaunis ja historiallinen paikkakunta harjuineen ja järvinäkymineen. Säkylän kunnasta merkittävä osa on juuri Pyhäjärvellä sijaitsevia Natura-alueita. Pyhäjärvi tarjoaa hyvät turismimahdolli- suudet lomanviettoon ja virkistäytymiseen Säkylässä ja Pöytyän Yläneellä. Järven pohjois- päässä sijaitsee teollisuuskeskus, Eura, joka saa vesivoimansa Pyhäjärveltä vetensä virtaa- vasta koskesta. Pyhäjärvi tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet myös Eurassa ja Hinnerjoella.
Joten on monia perusteltuja syitä Pyhäjärven tittelille. Se olisi sen ansainnut.
Ehdotukseni on Rautavesi Sastamalassa.
Se, että Rautavesi nyt mahdollisesti sijaitsee jonkin tamperelaisten poliitikkojen itsekorostuksen kukkasena syntyneen ”maakunnan” alueella ei vähennä Rautaveden tosi satakuntalaista luonnetta. Ja varmaankin tamperelaiset voisivat sen rahaa saadakseen liisata Satakunnalle maakuntajärveksi siksi aikaa, kuin nykypiirrellyt rajat tuota mahdollisesti edellyttävät.
Perustelu: Rautaveden kulttuurimaisema kuuluu Ympäristöministeriön nimeämiin Suomen kansallismaisemiin. Järven ympärillä on useita kirkkoja, joista jopa kaksi, Sastamalan kirkko ja Tyrvään vanha kirkko eli Pyhän Olavin kirkko ovat keskiaikaisia kivikirkkoja. Niiden lisäksi maisemaan kuuluvat Karkun harmaakivikirkko ja Tyrvään (uusi) kirkko, joka sekin on rakennettu sentään 1800-luvulla. Järven ympärillä, erityisesti länsipuolella ja eteläpään ympäristössä on vanhaa asutus- ja peltoviljelyaluetta, jossa lukemattomien sukupolvien kädenjälki näkyy. Pirunvuori järven itärannalla on alueen korkeimpia vuoria, 151 metriä merenpinnasta. Ellivuori Pirunvuoren vieressä kantaa rinteillään laskettelukeskusta. Järven pohjoispään ympäristö Karkun entisen kunnan alueella on muutenkin varsin jylhää. Alueen mäkinen järvimaisema houkuttikin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa jopa Helsingin seudulta asti ihmisiä, joilla oli varaa rakentaa isoja huviloita. Joitakin huviloita on alueella yhä olemassa, esimerkiksi Fulkkilan huvila Palvialan eteläpuolella
Kevätterveisin Matti Ilmari
Ehdotan Joutsijärveä. Järven virkistyskäyttö on laajaa, se on erämainen tyypillinen eteläsuomalainen karu järvi.
Mielestäni Köyliönjärvi on myös hyvä ehdokas Satakunnan maakuntajärveksi. Siellähän se Lallikin piispan surmasi ja tätä kautta järvi on tullut nimenä monelle tutuksi jo kouluaikana. Köyliönjärven alue on nimetty myös yhdeksi Suomen kansallismaisemista.
Ehdotukseni on Kaanaan Fatijärvi.
Kannantan Fatijärven nimeämistä Satakunnan maakuntajärvksi. Miksi? Sen nimisiä järviä on vain yksi koko Suomessa. Se ei ole suuren suuri mutta sitäkin kauniimpi. Syväkin se on, ei siis mikään lätäkkö. Erityistä siinä on se, että siihen ei ole minkäänlaista tulojokea tai puroa, eikä siitä lähde jokea tai puroa. Vetensä se saa järven pohjassa olevista lähteistä ja vettä poistuu haihtumalla. Miten se on syntynyt? Muistelen kuulleeni, että se olisi muodostunut jääkauden lopulla jään sulaessa. Ehkä joku osaa kertoa tästä enemmän.
Olemme asuneet Fatijärven läheisyydessä jo reilut 40 vuotta. Se on suosittu asukkaiden uintipaikka, tavallaan parempi kuin Yyterin ranta, jossa pitää kahlata pitkälle uintisyvyyteen päästäkseen. Nuorisoa kiehtoo erityisesti rantakoivuun kiinnitetty paksu köysi, josta roikkumalla lennetään komeassa kaaressa järveen. Tuota "Tarzan liaania" tulevat nuoret vintiöt kokeilemaan polkupyörillä ja mopoilla kauempaakin.
Fatska kelpaa alkutalvesta luisteluun ja joskus jäällä kiertää pienempien lasten hiihtolatu. Kalastukseen saa nykyään unohtaa. Järveä puhdistettiin joitakin vuosia sitten kemikaalilla ja nyt vesi on kirkasta mutta kalat eivät tykänneet.
Kaikenlaisia tarinoita Fatskaan liittyy mutta niistä kertokoot allekirjoittanutta vanhemmat alueen asukkaat. Yhden perheemme keskuudessa pyörineen tositarinan voin tässä kertoa. - Tyttäremme näki unen, jossa olimme koko perhe, äiti, isä, poika, tytär ja koira Söpö, Fatskassa uimassa. Järvestä nousi kauhean iso lisko, joka ui kita avoinna uhkaavasti kohti. Isä sanoi, että nyt on pakko uhrata joku, jotta muut pelastuvat, uhrataan äiti, hän ei ole sukua.
Ehdotukseni Satakunnan maakuntajärveksi on Pyhäjärvi. Mielestäni Pyhäjärvi on kooltaan, kirkasvetisyydeltään ja kalaisuudeltaan maakunnan helmi. Se kokoaa ympärilleen ja rannoilleen lukuisia kuntia ja on tunnettu koko maakunnassa.
Jekke
Ensimmäinen sivu |
Edellinen sivu |
Seuraava sivu |
Viimeinen sivu |