Sisä-Suomelle tyypillisissä reittivesistoissä ei aina ole selvää, missä järvi loppuu ja toinen alkaa. Onko esimerkiksi Suur-Saimaa yksi ainoa järvi, Joensuusta ja Varkaudesta Imatralle ulottuva suurjärvi?
Jos vedenpinta on monialtaisen vesialueen eri osissa samassa tasossa, voidaan altaikkoa pitää yhtenä järvenä. Altaikon vesitasetta ja eräitä muita ominaisuuksia tarkasteltaessa tämä on luontevin tulkinta. Joensuun ja Imatran välisellä 240-kilometrisellä vesitiellä Suur-Saimaan pinta alenee keskimäärin vain 11 senttiä. Varkaudesta Imatralle alenema on samaa suuruusluokkaa. Koska alenema lisäksi jakautuu lukuisten kapeikoiden kesken, on perusteltua pitää Suur-Saimaata yhtenä järvenä.
Suur-Saimaan eri altaiden syvyyssuhteet, jää- ja lämpöolot sekä vedenvaihto ovat erilaiset. Myös niiden veden laatu, biologia ja kalasto eroavat melko selvästi. Näiden tekijöiden kannalta Suur-Saimaa muodostuukin monista järvistä, joilla kullakin on omat erityispiirteensä.
Kun Suomen järvien lukumäärä 1980-luvun puolivälissä laskettiin, noudatettiin tulkintaa, jonka mukaan 'riittävän kapea salmiyhteys' muodostaa järvien rajan. Tämän tulkinnan mukaan monet Sisä-Suomen suurjärvet jakautuivat pienempiin osiin.
Suur-Saimaasta syntyi peräti 18 järveä, joista seitsemän on yli sadan neliökilometrin laajuisia. Iso-Längelmävesi jakautui kymmeneen osaan, 2-4 osaan jakautuneita järviä oli useita. Sitä vastoin esim. Näsijärvi ja Vanajavesi tulkittiin kumpikin yhdeksi järveksi.
Seuraavat 6 sivua kuuluvat tähän luokkaan. Sivujen kokonaismäärä luokassa on 6.
Sivua on viimeksi muutettu 21. marraskuuta 2012 kello 09.51.
