Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)

464 220 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Iisvesi, Virmasvesi, Rasvanki
• Järvinumero: 14.722.1.001
• Vesistöalue: Iisveden - Virmasveden alue (14.722)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 16 446,6 ha
• Syvyys: 34,47 m
• Keskisyvyys:
• Tilavuus:
• Rantaviiva: 464,22 km464 220 m <br />
• Korkeustaso: 97,9 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kuopio, Suonenjoki, Rautalampi (kunta), Tervo (kunta)
• Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

30. marraskuu 2025 11:21 Ei levää Etelä-Saikari

30. marraskuu 2025 11:21 3,5 °C Etelä-Saikari

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Iisvesi (vesi.fi)

Kuvat

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)/­Spirala

10. heinäkuu 2023 11:25

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Iisvesi on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Tervon, Rautalammin, Suonenjoen ja Kuopion alueilla Pohjois-Savossa. Sen pinta-ala on 164 km², ja pinnankorkeus 97,9 metriä merenpinnan yläpuolella. Iisvesi saa vetensä pohjoisempana sijaitsevasta suuresta Nilakasta, joka laskee järveen Äyskosken, Koskiselän ja Tervonsalmen kautta. Myös idempänä sijaitsevat pienemmät järvet Ahveninen, Hirvijärvi ja Kuttajärvi laskevat Iisveteen. Iisvedestä vedet puolestaan laskevat lännessä Vaajasalmen ja Säynätsalmen kautta samassa tasossa sijaitsevaan Niiniveteen, josta ne jatkavat matkaansa etelään Miekkaveteen.

Järvi on jakautunut kolmeen suurempaan altaaseen, jotka ovat Virmasvesi, Rasvanki ja varsinainen Iisvesi. Sitä luonnehtivat suuret saaret ja pitkät järveä halkovat niemet, kuten Lieteniemi, joka erottaa Virmasveden Iisvedestä. Iisveden yli 400 saaresta suurimmat ovat Pulkkilansaari sekä Virmasveden ja Rasvangin selät toisistaan erottavat Käpysaari ja Linnonsaari. Etelämpänä sijaitsee kapea ja pitkä Kuninkaansaari.

Nykytila ja suojelu

Iisveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen, Rasvangin ja Virmasveden osalta hyvä. Vain pitkä ja kapea Karttulanlahti on luokiteltu tyydyttäväksi. Vesi on vähähumuksista ja varsin kirkasta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa, haukea sekä lahnaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Iisvedellä on rantaviivaa 464 km, ja sen rannoille on keskittynyt kolme asutuskeskusta: Virmasveden rannalla sijaitsee Karttula, Rasvangin rannalla Tervo ja aivan Iisveden eteläisimmässä päädyssä Suonenjoen Iisveden taajama.

Tarut ja tositarinat

Iisvesi oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen sisämaan suurin puutavaran lähetysasema ja sisävesien suurin puutavaran lastauspaikka. Siellä oli myös useita sahalaitoksia.