Likolammi (14.241.1.003)
Likolammi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Likolammi (14.241.1.003)/Uimaranta
25. elokuu 2016 18:03
Likolammen uimarannan laiturit (KI 25.8.2016)
Järven erityispiirteet
Likolammi sijaitsee Lahdessa Päijät-Hämeen keskussairaalan tuntumassa noin 5km kaupungin keskustasta länteen. Lammella on pinta-alaa 2,3ha. Syvyyttä on enimmillään 10m ja keskimääräinen syvyys on 3,8m. Likolammi on tyypiltään pieni ja syvä suppalampi.
Likolammen historiaa
Lampea käytettiin aikoinaan pellavan liuotukseen. Tämä heikensi veden happipitoisuutta ja muutenkin veden laatua ravinnetason noustessa.
Lammen valuma-alue saneerattiin vuonna 1977. Lampi oli kuitenkin jo sen verran kauan rehevöitynyt, jotta sisäinen kuormitus oli päässyt alkamaan. Tällöin ulkoisen kuormituksen vähentäminen ei kohentanut lammen tilaa merkittävästi.
Likolammella aloitettiin säännölliset vedenlaatutarkkailut vuonna 1981. Tuolloin pohjan tuntumassa olleessa vedessä oli huomattavissa rikin hajua. Saman vuoden keväällä lammen kalakanta tuhoutui, koska happipitoisuus oli lähellä nollatasoa pinnassakin. Loppukesästä lammen käyttäjiä vaivasivat runsaat leväkukinnot. Lisäksi pohjasedimenteistä liukeni fosforia, joka ilmensi sisäistä kuormitusta. Happi kului loppuun myös seuraavan vuoden helmikuussa.
Vuoden 1984 alussa lammella aloitettiin ilmastustoimet. Tämän ansiosta ravinnetasot putosivat ja happitilanne kohentui alusvesissä. Lammen tila pysyi hyvänä lähes koko vuosikymmenen ajan.
Tilanne heikkeni kuitenkin uudestaan ja vuonna 1988 oli happikato lähellä ja virkistyskäyttöä haittasivat voimakkaat sinileväkukinnot. Syksyllä -89 ilmastukset aloitettiin uudelleen ja niitä jatkettiin lähestulkoon joka talvi.
Vaikka ilmastusta on jatkettu, on joinakin kesinä esiintynyt silti happivajetta ja leväkukintoja. Vuonna -93 happi loppui alusvedestä ja ravinnetaso nousi joskin viileä ja sateinen kesä vähensi leväkukintoja. Happikato ja leväkukinnot uhkasivat lampea jälleen vuonna -96, kun aikainen kevät keskeytti ilmastustoimet. Loppukesästä lammessa ei pystynyt uimaan voimakkainen sinileväkukintojen seurauksena. Näkösyvyys oli tuolloin alle 0,5m.
Vuosi 1998 oli yksi parhaista pitkään aikaan, kun lammella ei kärsitty sinileväkukinnoista ja vesi oli kirkasta. Tilanteeseen vaikuttivat pitkään jatkunut ilmastus alkutalvesta sekä kostea ja kolea kesä.
Nykytila ja suojelu
Vuosina 1995-1996 lammelle tehtiin käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa ehdotettiin lammen ympärillä kasvavan puuston säilytystä. Tämä sen takia, koska sen todettiin vähentävän ulkoista kuormitusta. Tämän lisäksi läheinen suo päätettiin säilyttää ekologisesti toimivana.
Talviset ilmastukset eivät tehonneet enään 2000-luvulle tultaessa, jonka seurauksena päätettiin tehdä ensimmäistä kertaa maassamme sedimentin happikalkkipöyhintä. Kokeilun ansiosta veden laatu pysyi hyvänä pitkään. Myös kirkkaus parantui ja näkösyvyys jopa kaksinkertaistui. Ravinnepitoisuudet laskivat eikä leväkukintoja ollut lainkaan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vuoden 1981 ja 1982 hapettomien aikojen seurauksena lammessa todettiin olevan vain muutama ruutana hengissä. Vuonna 2004 tehdyssä koekalastuksessa saatiin saaliiksi vain ruutanaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Likolammi on yksi suosituimpia uimapaikkoja Lahdessa.
Uinti
- Likolammen uimaranta, Hoitajankatu, FI-15850 LAHTI, Lahden kaupunki
- pukukopit, wc, laiturit, nurmialue, autoille parkkipaikka
- ei valvottu uimaranta
Likolammen uimavesiluokitus on ollut erinomainen vuodesta 2010 lähtien.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
| Lahden pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet | ||
|
Alasenjärvi | Ei nimeä | Joutjärvi | Likolammi | Merrasjärvi | Mytäjärvi | Salalammi | Sietikka | Valkealammi |
