Poikkipuoliainen (22.004.1.008)

2 692 460 m³ <br />0,00269 km³ <br />2 692 460 000 l <br />

14 920 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Poikkipuoliainen
• Järvinumero: 22.004.1.008
• Vesistöalue: Palojärvenkosken alue (22.004)
• Päävesistö: Siuntionjoki (22)
• Ekologinen tila: välttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 192,04 ha
• Syvyys: 5 m
• Keskisyvyys: 1,4 m
• Tilavuus: 2 692 460 m³0,00269 km³ <br />2 692 460 000 l <br />
• Rantaviiva: 14,92 km14 920 m <br />
• Korkeustaso: 49,1 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Vihti
• Maakunta: Uudenmaan maakunta
• ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Poikkipuoliain (vesi.fi)

Kuvat

Poikkipuoliainen (22.004.1.008)/­Paratiisi

21. kesäkuu 2013 10:03

Uimaranta (KI 21.6.2013)

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Poikkipuoliainen on järvi Vihdin kunnan eteläosassa Siuntionjoen vesistöalueella. Sen pinta-ala on noin 192 hehtaaria ja keskisyvyys vain yksi metri. Syvin kohta on noin viisi metriä. Järven tilavuus on noin 2 010 000 kuutiometriä. Enäjärven vedet purkautuvat Hulttilanjoen kautta Poikkipuoliaiseen, joka puolestaan purkaa vetensä Tervalammen kautta Huhmarjärveen.

Nykytila ja suojelu

Vedenlaatu on luokiteltu tyydyttävän ja välttävän välille. Ongelmia ovat toistuvat sinileväkukinnot sekä rantojen mataluus. Järven pintaa laskettiin aikoinaan yli metrin, tämän vuoksi järvessä on paljon alavia rantoja. Poikkipuoliaisen happipitoisuus on talvisinkin melko hyvä. Vedenlaatua on pyritty parantamaan muun muassa hoitokalastuksella.

Järven vesi on melko tummaa ja lievästi sameaa, minkä vuoksi vedessä on läpinäkyvyyttä vain metrin verran.

Ensimmäiset vesinäytteet Poikkipuoliaiselta ovat jo 1960-luvulta. Järvi on runsasravinteinen ja kärsii ajoittain happivajauksesta eikä tilanteeseen ole seurannan perusteella odotettavissa parannusta. (Vesientila.fi)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Poikkipuoliainen on särkikalavaltainen. Vesistöön on istutettu haukea.

Hoitokalastus on tehty nuottaamalla ja se on ajoittunut vuosille 1997-2011. Järvestä on hoitotoimenpiteinä poistettu runsaasti salakkaa, särkeä, lahnaa, pasuria ja kiiskeä. Kasvillisuus rannoilla on runsasta ja valtalajeja ovat mm. järviruoko, järvikaisla ja kurjenmiekka. Lisäksi matalilla rannoilla ulpukka ja lumme kasvavat runsaina. (Vesientila.fi)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Poikkipuoliaisen rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja jonkin verran vakituista asutusta. Peltomaata järven rannoilla on vähemmän kuin muilla Siuntionjoen vesistöälueen järvillä. Lähellä järven eteläkärkeä on yleinen uimaranta.

Poikkipuoliaisen kaakkoispuolella sijaitsee Nuuksion kansallispuisto.

Aiheesta muualla

Wikipedia. Poikkipuoliainen. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [1]

Lähteet

Vesientila.fi - Poikkipuoliainen