Pälkänevesi (yhd.)

358 669 000 m³ <br />0,359 km³ <br />358 669 000 000 l <br />

208 275 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Pälkänevesi
• Järvinumero: 35.714.1.001, 35.715.1.001
• Vesistöalue: Pälkäneveden alue (35.714), Joutteselän alue (35.715)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 4 632,84 ha
• Syvyys: 46,56 m
• Keskisyvyys: 7,74 m
• Tilavuus: 358 669 000 m³0,359 km³ <br />358 669 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 208,275 km208 275 m <br />
• Korkeustaso: 84,2 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kangasala, Pälkäne
• Maakunta: Pirkanmaan maakunta
• ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Pälkänevesi (yhd.)/­Pälkänevesi, Luikalan kylä, Kuurunlahti

25. syyskuu 2022 11:20

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Pälkänevesi on Kokemäenjoen vesistön järvi Pälkäneellä Pirkanmaan maakunnassa. Pinta-ala on 46,3 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 85. Keskisyvyys on 7,7 metriä ja suurin syvyys 47 metriä. Alueella on useita saaria ja lahtialueita. Suurimmat saaret ovat Luikala (420 ha), Ristisaari (45 ha), Etusaari (39 ha) ja Ratasaari (20 ha). Pälkänevesi laskee Kostianvirtaa pitkin Mallasveteen.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 237 km², josta vettä 22,1 %. Valuma-alue käsittää vain pienehköjä puroja. Valuma-alue jaetaan Pälkäneveden, Joutteselän sekä Sap-peenjärven ojan alueisiin. Pälkäneveden osavaluma-alueista Sappeenjärven ojan alue on metsävaltaisin. Lisäksi sen suoala on suurempi ja peltoala pienempi kuin muilla osavaluma-alueilla. Pälkäneveden ja Joutteselän valuma-alueista noin 20 % on peltoa ja puolet metsää. Pellot sijaitsevat pääasiassa Pälkäneveden hienojakoisista lajitteista (savi, hiesu, hieno hieta) koostuvilla rannoilla. Lisäksi järven rannoille on rakennettu tiheästi loma-asutusta. Muilla valuma-alueen järvien rannoilla vapaa-ajan asutusta on hajanaisesti. Pälkäneveden kuormitus syntyy maatalouden ja haja-asutuksen vesistä sekä luonnonhuuhtoumasta. Maatalous vastaa yli puolesta fosforin ja typen kuormasta. Haja-asutuksen vesien osuus kokonaisravinnekuormasta on noin 10 %.

Nykytila ja suojelu

Pääjärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Sekä fosforin että klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet tavoitearvojen alapuolella (1990-2014). Fosforipitoisuudessa on havaittavissa pieni nouseva trendi. Syvänteiden pohjanläheisen veden happipitoisuus laskee lähelle nollaa loppukesällä ennen vesien viilentymistä. Päällysveden happipitoisuus on kuitenkin hyvä koko vuoden ajan. Kokonaisuudessaan Pälkäneveden vesi on kirkasta ja vähäravinteista eikä järvellä esiinny voimakkaita leväkukintoja. Järvi sopii hyvin virkistyskäyttöön.

Klorofylli a:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Pälkänevedellä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Pälkänevesi on tyypitelty pieneksi tai keskisuureksi vähähumuksiseksi järveksi (Vh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 7 μg/l ja kokonaisfosforin alle 18 μg/l.