Palokkajärvi (14.291.1.001)

7 239 400 m³ <br />0,00724 km³ <br />7 239 400 000 l <br />

14 500 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Palokkajärvi
• Järvinumero: 14.291.1.001
• Vesistöalue: Tuomiojärven - Palokkajärven alue (14.291)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 257,7 ha
• Syvyys: 10,1 m
• Keskisyvyys: 2,81 m
• Tilavuus: 7 239 400 m³0,00724 km³ <br />7 239 400 000 l <br />
• Rantaviiva: 14,5 km14 500 m <br />
• Korkeustaso: 94,4 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Jyväskylä
• Maakunta: Keski-Suomen maakunta
• ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Palokkajärvi (vesi.fi)

Kuvat

Palokkajärvi (14.291.1.001)/­Tyyppälänlahden uimaranta

22. marraskuu 2021 08:00

Osittain jäässä

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Palokkajärveen vesi tulee Alvajärvestä Pappilanjokea pitkin, Tuomiojärvestä Löylyjokea pitkin ja lisäksi Tyyppälänjärvestä. Järven vedet laskevat Tourujokea pitkin Jyväsjärveen ja siitä edelleen Päijänteeseen.

Nykytila ja suojelu

Palokkajärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph), jonka pH eli happamuusarvo on neutraalin luokkaa eli 6,8. Järvi kuuluu ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Rehevöitymisen uskotaan johtuvan todennäköisesti valuma-alueella harjoitetusta maataloudesta sekä haja-asutuksen jätevesistä. Palokkajärveen päätyi vielä 1970-luvulla sen yläpuolisten Alvajärven ja Korttajärven kautta Tikkakosken taajaman jätevesiä, mikä piti fosforipitoisuuden varsin korkeana. Lisäksi Palokkajärven valuma-alueella sijaitsee sittemmin (v. 1999) jo suljettu Palokan kaatopaikka.

Voidaan kuitenkin sanoa, että rehevöityminen on saatu jossain määrin hallintaan, sillä Palokkajärven pintaveden kokonaisfosforiarvot ja klorofyllipitoisuudet ovat pysyneet aikalailla ennallaan tai hieman laskeneet 2000-luvun aikana. Mutta happitilanne on todettu huonoksi erityisesti loppukesäisin Palokkajärven syvänteissä. Myös järven veden väriarvo on kasvanut huolestuttavasti viime vuosina.

Palokkajärveä on hoitokalastettu nuottaamalla vuosina 2003–2007. Tuona aikana järvestä poistettiin kalaa yhteensä noin 9050 kg (34,8 kg/ha).

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Palokkajärveen on istutettu kuhaa ja haukea. Hauen lisäksi kalastajat raportoivat runsaista ahvensaaliista. Muista kalalajeista järvessä tavataan kiiskeä, salakkaa, pasuria, lahnaa ja särkeä.

Palokan koulun luontokerho on laskenut lintuja Palokkajärven alueella vuosina 1998-2011. Tuona aikana vesilintujen lajimäärä on kasvanut ja yhteensä eri lajeja on tavattu yhteensä 42. Yleisiä lajeja luontokerhon raportin mukaan ovat esimerkiksi tilhi ja joutsen sekä erilaiset tiaiset ja rastaat.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Palokkajärven rannoille mahtuu jonkun verran asutusta mm. Palokan ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Palokan koulukeskus ja ostoskeskukset ovat järven rannoilla. Myös pohjoisen suuntaan Jyväskylästä vievä nelostie kulkeen järven rantaa pitkin. Infrastruktuurista huolimatta ranta-alue on vehreässä kunnossa.

Rannat ovat asutuksen lisäksi ahkerassa virkistyskäytössä. Järven ympäri pääsee lenkkeilemään ja talvella jäällä on noin 6,5 km mittainen jäälatu. Harrastuskalastajat käyvät myös usein järvellä kokeilemassa onneaan. Järvellä on myös uimarantoja Ritoniemessä, Lohikoskella ja Palokan liikuntapuistossa, koulukeskuksen vieressä. Liikuntapuiston uimarannan ylläpito Jyväskylän kaupungin toimesta lakkasi vuonna 2014, kun taas Lohikosken uimaranta on luokiteltu EU-rannaksi, joten sieltä löytyvät mm. pukukopit, vessat ja ilmoitustaulu. Rantaviivaa Lohikoskella on noin 40 metriä.

Aiheesta muualla

• Jyväskylän kaupunki (2012). Tuomiojärven kunnostussuunnitelma sis. tietoa mm. Palokkajärven vedenlaatuhistoriasta.
• Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
• Jyväskylän kaupunki (2016).Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
• Mikkonen, K. (2011). Uimavesiprofiilit Jyväskylän uimarannoille. Mikkelin ammattikorkeakoulu.
• Uimaveden laatu Lohikosken uimarannalla (näytteiden tulokset), Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto.