Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)

464 220 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Iisvesi, Virmasvesi, Rasvanki
• Järvinumero: 14.722.1.001
• Vesistöalue: Iisveden - Virmasveden alue (14.722)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 16 446,6 ha
• Syvyys: 34,47 m
• Keskisyvyys:
• Tilavuus:
• Rantaviiva: 464,22 km464 220 m <br />
• Korkeustaso: 97,9 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kuopio, Suonenjoki, Rautalampi (kunta), Tervo (kunta)
• Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

30. marraskuu 2025 11:21 Ei levää Etelä-Saikari

30. marraskuu 2025 11:21 3,5 °C Etelä-Saikari

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Iisvesi (vesi.fi)

Kuvat

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)/­Spirala

10. heinäkuu 2023 11:25

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki on suuri järvi Kymijoen vesistössä Kuopion, Suonenjoen, Rautalammin ja Tervon kunnissa Pohjois-Savon maakunnassa.

Järven erityispiirteet

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvangin pinta-ala on 164,5 km² ja pinnankorkeus 97,9 metriä merenpinnan yläpuolella.

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki on jakautunut nimensä mukaisesti kolmeen suurempaan altaaseen, jotka ovat Iisvesi, Virmasvesi ja Rasvanki. Järveä luonnehtivat suuret saaret ja pitkät järveä halkovat niemet, kuten Lieteniemi, joka erottaa Virmasveden Iisvedestä.

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvangin yli 400 saaresta suurimmat ovat Pulkkilansaari ja Käpysaari sekä Virmasveden ja Rasvangin selät toisistaan erottava Linnonsaari. Etelämpänä sijaitsee kapea ja pitkä Kuninkaansaari.

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki kuuluu Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin. Se saa muun muassa vetensä pohjoisempana sijaitsevasta Nilakasta, joka laskee Rasvangin Koskiselälle Äyskosken kautta. Myös idempänä sijaitseva Hirvijärvi - Ahveninen laskee vetensä Rasvankiin. Myös Kuttajärvi laskee Virmasveteen. Etelässä sijaitseva Suontienselkä laskee Suonenjoen kautta vetensä Iisveteen. Iisvedestä vedet puolestaan laskevat länteen samassa tasossa olevaan Niiniveteen Tervolan kanavan, Säynätsalmen, Vaajavirran ja Putaansalmen kautta, josta ne jatkavat matkaansa etelään Miekkaveteen Nokisenkosken kautta.

Nykytila ja suojelu

Iisveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen, Rasvangin ja Virmasveden osalta hyvä. Vain pitkä ja kapea Karttulanlahti on luokiteltu tyydyttäväksi. Vesi on vähähumuksista ja varsin kirkasta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesistöön on istutettu haukea, kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja lahnaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvangilla on rantaviivaa 464 km, ja sen rannoille on keskittynyt kolme suurempaa asutuskeskusta: Virmasveden rannalla sijaitseva Karttula, Rasvangin rannalla sijaitseva Tervo ja aivan Iisveden eteläisimmässä päädyssä Suonenjoen kaupungin Iisveden taajama.

Tarut ja tositarinat

Iisvesi oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen sisämaan suurin puutavaran lähetysasema ja sisävesien suurin puutavaran lastauspaikka. Siellä oli myös useita sahalaitoksia.