Iso-Renkanen (14.664.1.022)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Matala, ruskeavetinen erämainen järvi.

==Nykytila ja suojelu==
Vesistö luokitellaan ympäristökeskuksen toimesta käyttökelpoisuusluokkaan tyydyttävä, se on jonkin verran rehevöitynyt ja runsashumuksinen, lisääntyvän mökkikäytön haasteina onkin pitää järvi vähintään nykyisellä käyttökelpoisuustasolla. Ympäröivistä turpeennostoalueista ei yhdenkään kuivatusvesiä laske Iso-Renkaseen. 
Lisätietoa linkistä sivu 12 järven käyttökelpoisuusluokitus.
http://www.pylkonmaki.fi/uploads/files/Kaavaselostus.pdf

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järvellä pesii joutsenpariskunta, sekä näköhavaintoja ainakin kuikista, lokeista ja taveista. Kalakanta on tyypillinen järvikalasto, särkeä, ahventa ja haukea ainakin. Lisäksi istutettu siikaa.
Vesikasvillisuus on paikoin rannoilla niukkaa, paikoin kasvaa runsaasti lumpeita ja kaislaa.

Harmaahaikarahavainto 3.8.2013

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Järven rannoilla ei ole vakituista asutusta, mutta lomamökkejä on rakennettu muutamia ja muutamia on vielä tulossa. Virkistyskalastuksen harrastajia näkee järvellä.

==Tarut ja tositarinat==
Järven nimestä käytetään muotoja Iso-Renkainen ja Iso-Renkanen, itse pidän jälkimmäistä muotoa oikeana, koska sana renka on tarkoittanut harjannetta, ylänköä. Iso-Renkasen rannat ovat monilta osin sora- ja moreenirinnettä, joka nousee harjanteena ja laskee järveen.   

http://renkajarvi.blogspot.com/2009/11/mista-nimi-renkajarvi-on-peraisin.html
Oheisessa linkissä käsitellään toisen järven, jonka nimessä esiintyy sana renka, nimen alkuperää.

Iso-Renkasen maisemissa on jo kivikaudenaikana ollut asutusta ja arkeologisia löytöjä on tehty.

==Aiheesta muualla==