Isojärvi (36.014.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








113 937 000 m³
0,114 km³
113 937 000 000 l

Isojärvi är en stor insjö i Karvianjoki (36) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Satakundas landskap. Den hör till ELY-centralen i Egentliga Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Isojärvi
Sjönummer: 36.014.1.001
Avrinningsområde: Isojärven alue (36.014)
Huvudavrinningsområde: Karvianjoki (36)

Basuppgifter

Yta: 3 882,36 ha
Djup: 10,2 m
Medeldjup: 2,93 m
Volym: 113 937 000 m³0,114 km³
113 937 000 000 l

Strandlinje: 199,39 km
Höjd över havet: 34,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer
Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki och Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 44' 43.8", 21° 48' 58.68"

Järven erityispiirteet

Suomessa on 30 Isojärveä, joista moni on yllättävän pieni, muutama jopa alle kymmenen hehtaarin kokoinen. Suomen suurin Isojärvi sijaitsee Karvianjoen vesistössä. Sen ala on 38,8 km², rantaviivaa on 199 km. Suomen järvien pinta-alatilastossa Isojärvi on sijalla 99.

Karvianjoen Isojärvi on myös suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Satakunnan maakunnassa. Karhijärvi Lavialla ja Sääksjärvi Kokemäellä ovat muutaman neliökilometrin Isojärveä pienempiä; Säkylän Pyhäjärven eteläpää työntyy Varsinais-Suomen puolelle.

Isojärven valuma-alueen alaa on vaikea yksikäsitteisesti ilmoittaa, koska Karvianjoen vesistössä on useita bifurkaatioita. Teoreettisesti Isojärven valuma-alueeseen kuuluu noin 45 % Inhottujärven valuma-alueesta, joka on 2094 km², koska tämän suuruinen osuus Inhotun vesistä laskee Pomarkunjoen kautta Isojärveen. Muut Inhotun vedet virtaavat Noormarkunjoen ja Eteläjoen kautta Selkämereen. Isojärven alueeseen kuuluu lisäksi 370 km² lähivaluma-aluetta, joten teoreettinen kokonaisvaluma-alue on noin 1300 km².

Isojärvi itse on bifurkaatio. Neljä viidesosaa vesistä laskee Merikarvianjokea pitkin Selkämereen, loput vedet Salmusojan kautta Poosjärveen, josta edelleen Poosjokea ja Pohjajokea pitkin mereen.

Vedenkorkeus

Isojärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1960 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee lähellä Salmuojan suuta (YKJ 6854339, 3227500). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 34,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 101 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 36,10 m (toukokuulta1977), alin N60+ 34,16 m (maaliskuissa 1963 ja 1964), joten äärivaihtelu on ollut 194 cm.

Nykytila

Isojärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on viime luokituksen mukaan tyydyttävä. Vedessä on runsaasti fosforia ja typpeä, mutta pitoisuudet vaihtelevat, eikä selkeitä muutossuuntia ole havaittavissa pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut lievästi rehevien ja erittäin rehevien vesien pitoisuuksien välillä.

Veden happipitoisuus on kesällä yleensä hyvä. Pintavedessä voi esiintyä lievää hapen ylikyllästystä, mikä ilmentää voimakasta planktonlevätuotantoa. Pohjan läheisessä vedessä saattaa esiintyä talvisin happitilanteen heikkenemistä, mutta happikatoa ei ole havaittu.

Isojärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Sameus on pitkällä aikavälillä lisääntynyt, ja vastaavasti näkösyvyys on jonkin verran pienentynyt. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on vaihdellut viime kesinä pintavedessä välillä 7-7,4, ja talviarvot ovat tyypillisesti hieman alempia. Veden pH on hieman noussut pitkällä aikavälillä.


Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 30.9.2013

Päivitetty 11.7.2018

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

Päivitetty 11.7.2018

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla