Keurusselkä - Ukonselkä (yhd.)

Hoppa till: navigering, sök









577 209 000 m³
0,577 km³
577 209 000 000 l




Keurusselkä, Ukonselkä är en stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Mellersta Finlands och Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Mellersta Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Keurusselkä, Ukonselkä
Sjönummer: 35.621.1.001, 35.622.1.001
Avrinningsområde: Keurusselän lähialue (35.621), Ukonselän lähialue (35.622)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 11 822,4 ha
Djup: 40,99 m
Medeldjup: 4,88 m
Volym: 577 209 000 m³0,577 km³
577 209 000 000 l

Strandlinje: 606,819 km
Höjd över havet: 105,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

19 kesäkuu 2019 09:00:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Lapinsalmen uimala)

17 kesäkuu 2019 14:49:00
Rikligt med alger
Vasaraniemi

9 lokakuu 2018 20:02:00
+8 °C
Liukonlahti

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Suutari och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 10' 2.64", 24° 33' 5.76"

Järven erityispiirteet

Keurusselkä-Ukonselkä on Keuruun reitin keskusjärvi Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa. Sen pinta-ala on 118,2 km² ja se on Suomen 40. suurin järvi. Keskisyvyys on 4,9 metriä ja suurin syvyys 41 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1647 km² ja järvisyys 11,7 %. Suurin järveen laskeva vesistö on Tarhianjoen alue, 534 km².

Suurimpia saaria ovat tieyhteyden päässä olevat Lehtosaari ja Hevossaari sekä vailla tieyhteyttä olevat Keurussaari (84 ha), Iso Riihisaari (81 ha) ja Kasilansaari (80 ha).

Keurusselän vesistö on Suomen kenties suurimman törmäyskraatterin alueella.

Vedenkorkeus ja virtaama

Keurusselän vedenkorkeutta säädellään Mäntän voimalaitoksella Vaasan kuvernööriviraston 14.11.1892 ja Hämeen läänin maaherran 10.10.1934 antamien lupien perusteella. Juoksutusluvissa Keurusselän vedenkorkeus on sidottu alapuolisen Kuoreveden vedenkorkeuksiin. Kuoreveden vedenkorkeuksiin eivät vaikuta mitkään rakenteet, joten sekä Keurusselän että Kuoreveden vedenkorkeudet noudattavat luonnonmukaista vaihtelua eli purkautumiskäyrä on luonnonmukainen.

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Mäntän yläpuoliselta asteikolta vuodesta 1911 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut N60+105,51 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+106,83 m (kesäkuussa 1988) ja alin N60+104,84 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 199 cm. Kolhon asteikolla tehtiin havaintoja vuosina 1897–1998; siellä kesäkuun 1899 ylin lukema oli 25 cm suurempi kuin vuoden 1988 maksimi. Näin ollen 'valapaton tulvan' huippu oli myös Keurusselällä ennätyksellinen.

Ukonselän ja Keurusselän välinen yhteys Kolhossa on kapea, mutta järvet ovat samassa tasossa. Keurusselkä laskee Rusinselän eteläpäästä Koskelanlammen ja Mäntänkoskien kautta Melasjärven Mäntänlahteen. Melasjärvi on Kuoreveden pohjoisosa, siitä vedet virtaavat edelleen Melaskosken kautta Väliveteen, Keskikosken kautta Kotaselkään ja Vilppulankoskien kautta Ruoveden Hongonselkään.

Virtaamahavaintoja on SYKEn rekisterissä Vilppulankoskesta (valuma-alue 2028 km²) vuodesta 1961 alkaen. Keskivirtaama on ollut 20 m3/s, keskiylivirtaama 46 m3/s ja keskialivirtaama 8,5 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 100 m3/s (kesäkuussa 1988) ja 5 m3/s (maaliskuussa 2003).

Jäähavainnot

Keurusselän jäätymistä ja jäänlähtöä havaittiin Kolhossa 1896–1998. Varhaisin jäätyminen on ollut 30. lokakuuta vuonna 1912, myöhäisin 28. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta 1921 ja 31. toukokuuta 1909.

Jäähavainnot

Keurusselän jäätymistä ja jäänlähtöä havaittiin Kolhossa 1896–1998. Varhaisin jäätyminen on ollut 30. lokakuuta vuonna 1912, myöhäisin 28. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta 1921 ja 31. toukokuuta 1909.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla