Selaaminen ominaisuuksittain
Järvi-meriwikistä
This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.
Luettelo tuloksista
- Sipoon saaristo/Porvarinlahden ulkoilutien silta + (Porvarinlahden ulkoilutien silta on Porvarinlahden ylittävä kevyen liikenteen silta.)
- Villinki/Porvariskuninkaanpuiston uimaranta + (Porvariskuninkaanpuiston uimaranta)
- Kiteenjärvi (02.022.1.001)/Postinranta + (Postinrannan uimaranta Kiteen keskustan lähellä. Kuvattu 16.8.2012.)
- Särkijärvi (20.001.1.001)/Poukama + (Poukama pohjoisrannalla)
- Emetträsket (49.026.1.002)/Prästlandsstranden + (Prästlandsstranden, badstrand (Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon havaintopaikka))
- Pudasjärvi (61.133.1.001)/Uimaranta + (Pudasjärven kirkonkylän vanha uimaranta, jota kaupunki ei enää ylläpidä.)
- Kuolimo (04.141.1.001)/Kauriansalmi, Suomenniemi + (Puhtaiden vesien ympäröimä Kauriansalmi si … Puhtaiden vesien ympäröimä Kauriansalmi sijaitsee hyvien tie- ja vesiyhteyksien varrella. Mikkeliin, Kouvolaan ja Lappeenrantaan pääsee sujuvasti kylää sivuavaa valtatie 13 pitkin. Suomenniemen kirkolle matkaa on 5 km, Savitaipaleelle 30 km, Mäntyharjulle 35 km ja Mikkeliin 40 km. Vesiteitse pääsee Savitaipaleelle ja Partakoskelle. </br></br></br>Etelä-Karjalan kauneimmaksi valittu Karkauksen maitotie lähtee Kauriansalmelta ja kulkee Halisen kautta Karkauksen kylään. Maitotie yhdistää valtatiet 13 ja 15 toisiinsa ja siltä avautuvat upeat järvi- ja kulttuurimaisemat.</br></br></br>Kuolimojärven niemiin, lahtiin ja saariin avautuvat kauniit maisemat, joita korkeuserot elävöittävät. Kauriansalmelta löytyy Suomenniemen korkein paikka, Kurkvuori. Nähtävyytenä mainitaan myös Karoliinan vuori. Pitkästä asutushistoriasta todistavat Kurkisalmen kalliomaalaukset. </br> </br></br></br>Lähellä palveluita, luonnossa liikkuen </br></br>Hyvä sijainti ja mukavat mökkeilymaisemat takaavat hyvät palvelut. Vajaan 200 asukkaan kylässä on päivittäistavarakauppa, tankkauspiste ja pankkiautomaatti sekä kahvio ja ravintola. Koulu, kirjasto ja päiväkoti löytyvät Suomenniemen kirkolta 5 km:n päästä. Kylässä on runsaasti yrittäjiä: konekorjaamo, puutavaraliike, pari sahaa, pitopalvelu, korupaja, metsä- ja kaivinkoneurakointi, maansiirtoyritys, puutuote ja kiinteistöhuolto sekä taksi- ja kuorma-autoilijat.</br></br></br>Kalastus- ja luonnossa liikkumismahdollisuudet ovat hyvät. Maitotie -retkeilypolku alkaa Halisen laavulta ja kulkee Karkauslahteen, jossa sijaitsee Hannosen perintötila. Retkeilypolun varrella voi ihailla kaunista eteläkarjalaista kulttuurimaisemaa laiduntavine lehmineen. </br></br></br>Kyläyhdistys on perustettu vuoden 2005 alkupuolella nimellä Kauriansalmen kylät ry.</br></br></br>Uudet asukkaat ovat tervetulleita kylään. Omakotitontteja myy Mikkelin kaupunki. Vapaa-ajan asuntotontteja myyvät yksityiset.paa-ajan asuntotontteja myyvät yksityiset.)
- Kallavesi (yhd.)/Puiroonlahdentie 95 + (Puiroonlahdentie 95 on osoite Pohjois-Kallaveden rannalla.)
- Pirttikosken alue (54.011)/Koskipuisto + (Puisto kosken partaalla)
- Pulmankijärvi (68.051.1.001)/Pulmankijärvi + (Pulmankijärven eteläpää)
- Kokkolan edusta/Punakalliot + (Punakalliot (pieni yleinen uimaranta) / Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon havaintopaikka)
- Höytiäinen (04.821.1.001)/Joutenpollun rannalla + (Puntarikoskensellässä Joutenpollun rannalla)
- Villinki/Puotilan uimaranta + (Puotilan uimaranta)
- Kivijärvi (14.443.1.001)/Puralankylän uimaranta + (Puralankylän uimaranta)
- Kallavesi (yhd.)/Sotkanselkä, Purat + (Purat on saariryhmä Sotkanselällä.)
- Tuohilampi (21.045.1.011)/Laskuoja + (Puro, jota pitkin vesi virtaa Härkälänjoen suuntaan)
- Kruunuvuorenselkä/Purolahden lintutorni + (Purolahden lintutorni)
- Pieni-Mankinen (04.735.1.004)/Puronniska + (Puronniska<br><br>Ainoa Pieni-Mankisesta laskeva puro alkaa tästä.)
- Riihilampi (04.735.1.002)/Riihilampi + (Puronniska<br><br>Ainoa Riihilammesta laskeva puro alkaa tästä.)
- Mankinen (04.735.1.003)/Mankinen + (Puronniska<br><br>Mankisesta Kotajärveen laskeva puro alkaa tästä.)
- Kyyvesi (14.932.1.001)/Purtoniemi + (Purtoniemi on Kyyveteen työntyvä niemi.)
- Iijoen alaosa (61.111 y01)/Purusaari + (Purusaaren rantatörmien siistiminen työn alla, osana Leader-rahoitteista Purusaaren virkistysaluehanketta.)
- Puruvesi (Saimaa) (04.181.1.001)/Nunnanlahti + (Puruveden Nunnanlahti on kirkasvetinen alue, joskin rannoilla on kasvillisuutta runsaasti. Pohjalehtistä kasvustoa on paljon paitsi uimakäytössä olleiden mökkirantojen kohdalla.)
- Särkilampi (14.612.1.002)/Särkilampi ja läheinen lähdealue + (Puskien keskellä oleva pieni, rehevöitynyt lampi)
- Hiirlampi (23.067.1.006)/Pusulantie + (Pusulantie sivuaa lampea)
- Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)/Putaansaari + (Putaansaari on Muuru- ja Akonveden erottava saari.)
- Puujoen alaosan alue (35.821)/Puujoen luusua + (Puujoen alajuoksulla sijaitsevan syvänteen (8,5 m) tutkimustuloksia ja tutkimusten yhteydessä tehtyjä havaintoja.)
- Puula (14.923.1.001)/Siikavesi + (Puulan kirkkautta yksi uhkaava tekijä on J … Puulan kirkkautta yksi uhkaava tekijä on Joutsan ja Haukivuoren soiden turvetuotanto. Turvetuotannon, mm. Kälkänjoen valuma-alue, vesistöpäästöjen jäljet näkyvät Siikavedellä vesistön länsireunalla. Sieltä humuksen ruskettama vesi on leviämässä Puulansalmen kautta etelään kohti Karttuunselkää. Veden humuspitoisuuden lisääntymisen myötä näkösyvyys madaltuu, kalapyydykset tulevat limaisiksi ja lohensukuiset kalat kaikkoavat.</br></br>Siikaveden pohjoisosassa viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 9.10.2012 ja tekijänä oli Savolab Oy, Mikkelistä. Näkösyvyys ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli välttävä ja hapen kyllästysaste oli 82 %. Happamuus eli pH vaihteli 6,50-6,60 välillä. </br></br>Myös Etelä-Savon ELY on tehnyt tutkimuksia Siikaveden eteläosassa 17.8.2011. Näkösyvyys, lehtivihreä ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Kokonaissyvyys tutkimuskohdassa oli 16 metriä ja sameus pintavedessä oli hyvä. Hapen kyllästysaste päällysvedessä oli 84-85 %, mutta 15 metrissä vain 4 %. Alusvedessä on vakavia happiongelmia. Lisäksi rautapitoisuus pohjalla oli 2400 µg/l.</br></br>Hankesuunnitelma</br></br>Meneillään on hankesuunnitelma, jossa eri yhteistyö kumppanien kesken kartoitetaan Puulan länsiosan kuormitustekijöitä. Erityisenä huolenaiheena ovat olleet Puulan länsiosaan laskevan Kälkäjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden vaikutus erityisesti Puulan Siikaveteen sekä turvetuotannon aiheuttamien vesistövaikutusten leviäminen laajemmalle alueelle Puulan vesistöalueella.</br></br>Lähteet: Puulan kalastusalue: Vesistön tila, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Mikkelin kaupunki.nto (Oiva -tietokanta), Mikkelin kaupunki.)
- Saimaa (04.112.1.001)/Puumalansalmen silta + (Puumalansalmen silta on Puumalansalmen ylittävä maantiesilta [[Saimaa (04.112.1.001)|Saimaan]] ja [[Pihlajavesi (Saimaa) (04.121.1.001)|Saimaan Pihlajaveden]] rajalla.)
- Korttajärvi (14.292.1.002)/Levähavainto + (Puuppola, Korttajärven uimaranta)
- Iso-Sämpiä (14.914.1.009)/Puuskankoski + (Puuskankoski sijaitsee Mäntyharjun kunnan … Puuskankoski sijaitsee Mäntyharjun kunnan alueella ja on Iso-Sämpiästä Tuusjärveen laskevan joen koski. Puuskankosken valuma-alueena on Tuusjärven alue (pinta-ala 43,44 km2). Soiden osuus valuma-alueella on 6,4 % ja järvisyys 8,4 %. Vesialuetta kuormittavat lähinnä luonnonhuuhtouma, maatalous, haja-asutus sekä laskeuma etenkin kokonaistypen suhteen.</br></br>Puuskankosken rantametsät ovat lisäksi uhanalaisen lajin elinaluetta. Puuskankosken vanhat lehtipuuvaltaiset rantametsät tarjoavat elinympäristön uhanalaiselle lintulajille. Pyrstötiainen kuuluu alueen pesimälinnustoon. </br></br>Koskessa tehtiin perusteellisempi täydennyskunnostus vuonna 2000. Kosken pudotuskorkeus on 2,8 m ja pituus noin 900 metriä. Puuskankoskeen ei istuteta kaloja vaan koskialueet tuottavat luontaisesti järvitaimenta ja harjusta. Koskialueen poikasalueiden määrä voidaan edelleen lisätä alasuvannon kunnostamisella. Koskialueella kalastetaan pääsääntöisesti pyydystä ja päästä menetelmällä. Valtakunnallisesti arvokas kohde, joka on rauhoitettu voimalarakentamiselta koskiensuojelulailla. </br></br>Puuskankoski kuuluu vuonna 2006 alkaneeseen valtakunnalliseen seurantahankkeeseen "Jokien veden laadun valtakunnallinen seuranta". Tätä ennen kosken veden laatua Etelä-Savon ympäristökeskus on seurannut melko säännöllisesti vuodesta 1974 lähtien. Näytteenottopaikka sijaitsee Niron kylän alueella. Puuskankosken veden laatu on yleisen käyttökelpoisuus luokituksen mukaan erinomaista ja on rehevyystasoltaan kokonaisfosforin suhteen karua. Puuskankoski 104 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 6.5.2013 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Sameus, väriluku, kokonaisfosfori ja hapen kyllästysaste olivat erinomaiset.ja hapen kyllästysaste olivat erinomaiset.)
- Tuusjärvi (14.914.1.001)/Puuskankoski + (Puuskankoski, valtakunnallisesti arvokas k … Puuskankoski, valtakunnallisesti arvokas kohde, sijaitsee Mäntyharjun kunnan alueella ja on Iso-Sämpiästä Tuusjärveen laskevan joen koski. Puuskankosken valuma-alueena on Tuusjärven alue (pinta-ala 43,44 km2). Soiden osuus valuma-alueella on 6,4 % ja järvisyys 8,4 %. Vesialuetta kuormittavat lähinnä luonnonhuuhtouma, maatalous, haja-asutus sekä laskeuma etenkin kokonaistypen suhteen.</br></br>Puuskankosken rantametsät ovat lisäksi uhanalaisen lajin elinaluetta. Puuskankosken vanhat lehtipuuvaltaiset rantametsät tarjoavat elinympäristön uhanalaiselle lintulajille. Pyrstötiainen kuuluu alueen pesimälinnustoon. </br></br>Koskessa tehtiin perusteellisempi täydennyskunnostus vuonna 2000. Kosken pudotuskorkeus on 2,8 m ja pituus noin 900 metriä. Puuskankoskeen ei istuteta kaloja vaan koskialueet tuottavat luontaisesti järvitaimenta ja harjusta. Koskialueen poikasalueiden määrä voidaan edelleen lisätä alasuvannon kunnostamisella. Koskialueella kalastetaan pääsääntöisesti pyydystä ja päästä menetelmällä. Valtakunnallisesti arvokas kohde, joka on rauhoitettu voimalarakentamiselta koskiensuojelulailla. </br></br>Nykytila</br></br>Puuskankoski kuuluu vuonna 2006 alkaneeseen valtakunnalliseen seurantahankkeeseen "Jokien veden laadun valtakunnallinen seuranta". Tätä ennen kosken veden laatua Etelä-Savon ympäristökeskus on seurannut melko säännöllisesti vuodesta 1974 lähtien. Näytteenottopaikka sijaitsee Niron kylän alueella. Puuskankosken veden laatu on yleisen käyttökelpoisuus luokituksen mukaan erinomaista ja on rehevyystasoltaan kokonaisfosforin suhteen karua. Puuskankoski 104 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 6.5.2013 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Sameus, väriluku, kokonaisfosfori ja hapen kyllästysaste olivat erinomaiset. </br></br>Lähteet: Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008, Valtion ympäristöhallinto.usohjelma 2008, Valtion ympäristöhallinto.)
- Kukkia (35.781.1.002)/Puutikkalan ranta + (Puutikkalan ranta)
- Vihajärvi (35.781.1.001)/Puutikkalan uimaranta + (Puutikkalan uimaranta)
- Sulamajärvi (04.112.1.489)/Sulamasaari 2 + (Puuttuva saari ja sen peruskartta.)
- Pirttikosken alue (54.011)/Hourunkoski + (Pyhäjoella Pyhäjoessa)
- Pyhänkosken alue (54.012)/Pyhänkoski + (Pyhäjoen Pyhänkoski Merijärvellä)
- Pirttikosken alue (54.011)/Pyhäjoen pohjoishaaran silta + (Pyhäjoen pohjoishaaran silta on Pyhäjoen Pohjoishaaran ylittävä maantiesilta.)
- Pyhänkosken alue (54.012)/Pyhäjoen uusi silta + (Pyhäjoen uusi silta on Pyhäjoen Oulaistenkosken ylittävä maantiesilta.)
- Pyhäjärvi (14.934.1.017)/Joenpolvi + (Pyhäjärveltä laskevat vedet Joenpolvea pitkin Rutakonlampeen ja sieltä Rutakonjokea pitkin Loukeeseen.)
- Pyhäjärvi (34.031.1.001)/Möljäntie + (Pyhäjärven ranta)
- Pyhäjärvi (34.031.1.001)/Valtterintie + (Pyhäjärven ranta)
- Pyhäjärvi (34.031.1.001)/Alhontie + (Pyhäjärven ranta)
- Pyhäjärvi (34.031.1.001)/Möljäntie 2 + (Pyhäjärven ranta .)
- Pyhäjärvi (34.031.1.001)/Sepäntie + (Pyhäjärven ranta .)
- Pyhävesi (14.971.1.001)/Pyhäkosken kanava + (Pyhäkosken venekanava sijaitsee Mäntyharju … Pyhäkosken venekanava sijaitsee Mäntyharjun reitillä Kymijoen vesistössä. Mäntyharjun vesiltä ei ole vesitieyhteyttä muualle Kymijoen vesistöön. Kanava on aikaisemmin ollut uittokanava, joka vuonna 1998 muutettiin venekanavaksi. Venesulku sijoitettiin vanhan betonirakenteisen uittopadon sisälle. Kanava yhdistää Pyhäveden ja Lahnaveden. Se liittyi Mäntyharjun vesien veneväylien viitoitukseen. Sulku on käsikäyttöinen. </br></br>Lähde: Hurskainen Tarmo 2005.äyttöinen. Lähde: Hurskainen Tarmo 2005.)
- Pyhävesi (14.971.1.001)/Pyhäkoski + (Pyhäkoski on Pyhäveden ja Lahnaveden välin … Pyhäkoski on Pyhäveden ja Lahnaveden välinen koskialue. Joen pudotuskorkeus on 1,8 m ja pituus noin 350 metriä. Pyhäkoski on kunnostettu v. 1987 ja se on tärkeä lohikalojen kuten harjuksen ja järvitaimenen kutualue. Kosken merkitys on suuri järvitaimenen kannalta, koska se laskee Pyhäveden vesistöalueelta suoraan Mäntyharjun reitille, Lahnaveteen. Maakunnallisesti arvokas kohde, jonka alueelta löytyy geokätkö. </br></br>Nykytila</br></br>Pyhäkosken 068 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 11.4.2011 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Kokonaisfosfori ja sameus olivat erinomaiset. </br></br>Luonto ja lajisto</br></br>Pyhäkosken rantojen kasvillisuus edustaa lehtoja ja lehtomaista kangasta, ja kosken suun ja</br>luusuan tuntumassa esiintyy järvien rannoilla edustavia tervalepikoita. Alueella on hyvä pesimälinnusto, lajistossa mm. mustapääkerttu, punavarpunen, kirjosieppo, mustarastas, lehtokurppa ja satakieli. Saukko elää alueella ainakin ajoittain. Kohde sisältyy Natura 2000-kohteeseen Mäntyharjun reitin kosket.</br></br>Lähteet: Lähteet: Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008, Mäntyharjun reissupolku, Geocaching, Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010.un luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010.)
- Keitele (yhd.)/Pyhälahti + (Pyhälahden satama on vierasvenesatama Keiteleellä.)
- Vaaranlahti - Pyhäjoki - Siniluoto/Pyhäluodon uimaranta + (Pyhäluodon uimaranta)
- Pyhäluoma (14.934.1.007)/Rantojoki + (Pyhäluomasta laskee Rantojoki kaakkoon koh … Pyhäluomasta laskee Rantojoki kaakkoon kohti Vehvasta. Merkittä luontokohde on juuri Rantojoen luusua, joka on ympäristöltään rehevä ja kasvilajistoltaan monipuolinen. </br></br>Rantojoki virtaa Vehvaasta Pyhäluomaan. Veden virtaus on verkkaista, laskua Vehvaasta Pyhäluomaan on noin metri. Osuudella on kaksi pientä koskea, Vuonteensahi ja Paasikoski. Puusto on ranta-alueella pääosin varttuvaa sekametsää. Rantapuuston takana metsätyyppi on lehtomainen (OMT) tai tuore (MT) kangas. Rannoilla on saraikkoa ja turvekerrostumia. Luonto ja kasvillisuus ovat edustavimmillaan luusuassa ja suistossa ja joenpolven kohdalla. </br></br>Kasvilajiston muodostavat mm. kurjenpolvi, mesiangervo, vehka, raate, ratamosarpio, ulpukka, rentukka, järviruoko, järvikorte, myrkkykeiso ja tavanomaiset sarat.ikorte, myrkkykeiso ja tavanomaiset sarat.)
- Pyhäluoma (14.934.1.007)/Porsaskoski + (Pyhäluomasta on vesiyhteys Pitkäsjärveen Porsaskosken kautta.)