Toiminnot:SearchByProperty/:Excerpt-20fi/Kauhalanjoen-20laajentuma.

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

Karimellanivan - Saarikosken alue (67.411) + (Karimellanivan - Saarikosken alue on 3. jakovaiheen vesistöalue [[:Tornionjoki (67)|Tornionjoki (67)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Kangoskosken alue (67.41)|Kangoskosken alue (67.41)]].)
Kirkkojärvi (23.012.1.001)/Karjaan kirkon ranta + (Karjaan kirkon ranta)
Karjaanjoen alaosan alue (23.01) + (Karjaanjoen alaosan alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Karjaanjoki (23)|Karjaanjoki (23)]] -päävesistössä.)
Pyhäjärvi (04.391.1.001)/Puhoksen voimalaitos + (Karjalan Pyhäjärveä säännöstelevä Puhoksen vesivoimala. Omistaja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.)
Petäjäjärvi (04.275.1.005)/Karjalanlahti + (Karjalanlahti on lahti Petäjäjärvellä.)
Lohjanjärvi (23.021.1.001)/Pellinsaari + (Karjalohjanselällä Pellinsaaren eteläkärjestä noin 100 m selälle päin oleva syvänteen rinne. Syvyys 30-35m)
Suomusjärvi (24.034.1.001)/Karjalohjantien ja Arpalahdentien risteys + (Karjalohjantien ja Arpalahdentien risteys)
Karjulanjoen valuma-alue (35.36) + (Karjulanjoen valuma-alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Kokemäenjoki (35)|Kokemäenjoki (35)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Näsijärven - Ruoveden alue (35.3)|Näsijärven - Ruoveden alue (35.3)]].)
Kuolimo (04.141.1.001)/Mkkeli, Suomenniemi, Karkaus Sydänmaan kylä + (Karkaus-Sydänmaa - Etelä-Karjalan vuoden k … Karkaus-Sydänmaa - Etelä-Karjalan vuoden kylä 2006==Halisenrannassa laiduntavat lehmät==Karkauksen-Sydänmaan alue sijaitsee Suomenniemen kunnan länsiosissa, valtateitä 13 ja 15 yhdistävän Karkauksentien varressa. Tie on valittu Etelä-Karjalan kauneimmaksi maitotieksi. Maitotietä kulkiessaan voi ihailla Kuolimon upeita rantamaisemia ja rantaniittyjä, joilla edelleen laiduntavat lehmät, hevoset ja lampaat.Syvän ja kalaisan Kuolimo-järven ympäristössä on hyvät metsästys-, sienestys-, ja ulkoilumaastot. Hannosen ja Saarajärven retkeilypoluilla voi reippailla vaihtelevassa maastossa ja levähtää vaikkapa laavulla. Veneilijöiden ja melojien palvelut alueella parantuivat, kun laituri- ja rantautumispaikat valmistuivat Ranttiin ja Karkauslahteen.Karkauksessa on asuttu jo 3000 eKr. Kurkiselän rannalla olevissa Louhtovuoren kalliomaalauksissa on henkilö- ja eläinhahmoja. Niihin voi tutustua veneellä tai jäätä pitkin.Näennäisesti uinuvasta perusilmeestään huolimatta Karkaus-Sydänmaa on erittäin aktiivinen. Vahva talkoohenki ja yhdessä tekemisen hauskuus on vetänyt toimintaan mukaan kylän 120 kesäasukasta ja 30 vakituista asukasta. Pieni kylä saa vähälläkin aikaiseksi paljon!Aktiivisen toiminnan johdosta Karkaus-Sydänmaa valittiin Etelä-Karjalan vuoden kyläksi 2006.==Metsästysmatkailua ja Karkauspäivälehtiä==Kylällä toimivat Karkauksen metsästysyhdistys, Sydänmaan marttayhdistys ja vuonna 2005 perustettu kyläyhdistys. Metsästysyhdistys harjoittaa hirvenmetsästyksen ohella metsästysmatkailua. Metsästäjien Saarajärven rantaan rakentama laavu ja Mikkosen kota ovat myös muiden retkeilijöiden käytössä. Metsästysmaja Villikettua vuokrataan kyläläisten kokoontumispaikaksi.Marttalassa, Sydänmaan entisellä koululla, kokoontuvat marttojen lisäksi mm. kansalaisopiston posliininmaalaus- ja tekstiilityön kurssit.Kyläyhdistys julkaisee 2-3 kertaa vuodessa ilmestyvää Karkauspäivälehteä, ja järjestää jo perinteeksi muodostuneen Valon Juhlan elokuussa. Kylän perinteen tallentaminen on aloitettu vanhojen valokuvien skannaamisella ja kylän vanhimpien videohaastatteluilla.Karkaus-Sydänmaan kyläyhdistys ryPuheenjohtajaHannu Kilkki 0500 863 432SihteeriSirpa Halttunen 0400 767033halttunen.sirpa@gmail.comKyläyhdistystä voit seurata Facebookin kautta: Karkaus-Sydänmaaeurata Facebookin kautta: Karkaus-Sydänmaa)
Pyhäjärvi (23.051.1.001)/Lintutorni + (Karkkilan lintutorni)
Pielavesi (14.741.1.001)/Karkonsaari + (Karkonsaari on saari Pielavedellä.)
Kaavinjärven lähialue (04.731)/Karpinlamminpuro + (Karpinlamminpuro alkaa [[Karpinlampi (04.731.1.017)|Karpinlammesta]] ja laskee [[Kaavinjärvi (04.731.1.001)|Kaavinjärven]] [[Kaavinjärvi (04.731.1.001)/Kellolahti|Kellolahteen]].)
Päijänne (yhd.)/Kartinkärki + (Kartinkärki)
Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)/Karttulanlahden uimaranta + (Karttulanlahden uimaranta on Kuopion kaupungin ylläpitämä [[uimaranta]] Virmasvedellä.)
Valkeinen (04.272.1.086)/Valkeinen + (Karttulantien penkere.)
Juolasvesi - Sarkavesi (14.913.1.001)/Naulasaari + (Karu ja kirkasvetinen Juolasvesi liittyy pohjoisosassaan kapeiden salmien kautta Tarhaveteen. Salmien väliin jää historiallisesti merkittävä Naulasaari, joka oli Pikkuvihan jälkeen Ruotsi-Suomen ja Venäjän rajakohta.)
Renkajärvi (35.885.1.010)/Renkajärvi + (Karu järvi Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin alueella.)
Onkivesi (04.511.1.001)/Karvaselkä + (Karvaselkä on järvenselkä Onkivedellä.)
Karvianjoen yläosan alue (36.04) + (Karvianjoen yläosan alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Karvianjoki (36)|Karvianjoki (36)]] -päävesistössä.)
Varisvesi (04.273.1.300)/Karvion kanava + (Karvion kanava on [[Kermajärvi (04.274.1.014)|Kermajärven]] ja [[Varisvesi (04.273.1.300)|Varisveden]] yhdistävä sulkukanava.)
Seurasaari/Kaskisaaren kevyen liikenteen silta + (Kaskisaaren kevyen liikenteen silta on Laukkaniemensalmen ylittävä kevyen liikenteen silta.)
Kallavesi (yhd.)/Kasperintie 257 + (Kasperintie 257 on osoite Pohjois-Kallaveden rannalla Haminalahdessa.)
Kallavesi (yhd.)/Kasperintie + (Kasperintie on tie Pohjois-Kallaveden rannalla Haminalahdessa.)
Rehja - Nuasjärvi (59.811.1.001)/Katinkulta + (Katinkullan uimaranta.)
Katinojan valuma-alue (35.812) + (Katinojan valuma-alue on 3. jakovaiheen vesistöalue [[:Kokemäenjoki (35)|Kokemäenjoki (35)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Hiidenjoen alue (35.81)|Hiidenjoen alue (35.81)]].)

Dammen (81.057.1.069)/Pato + (Kauhalanjoen laajentuma.)

Kaukjärvi (35.935.1.002)/Nokkamäen edusta + (Kaukjärven itäpään 18 metrinen syvänne, jota on kesäkuusta 2010 alettu hapettaa MIXOX -750 -hapettimella)
Kaulajoen valuma-alue (28.008) + (Kaulajoen valuma-alue on 3. jakovaiheen vesistöalue [[:Aurajoki (28)|Aurajoki (28)]] -päävesistössä.)
Peräjärvi (35.574.1.007)/Jääränperän laavu ja nuotiopaikka + (Kauniilla paikalla Peräjärvellä, Paroonintaipaleen varrella oleva Jääränperän laavu.)
Päijänne (yhd.)/Lakusalon Seponranta + (Kaunis :))
Saimaa (04.112.1.001)/Satamosaari + (Kaunis ja suojaisa veneilykohde.)
Tammijärvi (14.111.1.014)/Koivuviikin virkistysalue + (Kaunis kalliorantainen virkistysalue. Alueella uimaranta, pukukopit, nuotiokatos, puucee, parkkialue)
Valkia Ruokojärvi (04.112.1.095)/Valkia Ruokojärvi, levähdyspaikka + (Kaunis levähdyspaikka Puumalantien varressa.)
Hiijärvi (14.199.1.002)/Hiijärvi + (Kaunis maisema)
Kelkjärvi (14.191.1.009)/Näkymä Salmisillantieltä. + (Kaunis maisema Salmisillantien sillalta, joka ylittää Naistinjoen.)
Hiijärvi (14.199.1.002)/Hiijärvi2 + (Kaunis maisema heinäkuisena iltana.)
Välialue (84V044)/Kaupunginsalmi Sunti, pohjapato + (Kaupunginsalmi Sunti on Kokkolan kaupungin … Kaupunginsalmi Sunti on Kokkolan kaupungin vihreä väylä merelle. Vuonna 1620, kun Kokkolan kaupunki perustettiin Sunti oli purjehduskelpoinen salmi ja se laajeni jo kadonneeksi Kokkolahdeksi siellä missä nyt sijaitsevat kaupan isot yksiköt kuten ABC, Prisma Rauta, Motonet ja Citymarket. Kaupungin edustalla oli satama ja lastauspaikkoja.Maankohoamisen myötä Sunti kuitenkin kapeni ja mataloitui eikä 1900-luvulla kalastajat päässeet enään kuin soutaen keskustaan.Suntin pohjapato auttaa Suntin vedenpinnan säilyttämisessä korkeammalla ja sen ylitse on mahdollista myös kalojen päästä. Mittaukset tehdään pohjapadon alapuolelta tässä pisteessä.än pohjapadon alapuolelta tässä pisteessä.)
Raitoonlammi (35.964.1.003)/Uimaranta + (Kaupunki kunnosti uimapaikkaa kesällä 2010, nyt kevättalvella siistitty ympäristöä.)
Kaurunojan - Retkiojan valuma-alue (34.016) + (Kaurunojan - Retkiojan valuma-alue on 3. jakovaiheen vesistöalue [[:Eurajoki (34)|Eurajoki (34)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Eurajoen alaosan alue (34.01)|Eurajoen alaosan alue (34.01)]].)
Ruotsalainen (14.141.1.001)/Kausanselkä + (Kausanselkä on järvenselkä Ruotsalaisella.)
Längelmävesi (35.721.1.001)/Kautialan uimaranta + (Kautialan uimaranta)
Bakunkärrs träsket (81V047.1.003)/Pohjoisranta + (Kauttaaltaan soistunut ranta)
Abborrträsk (20.004.1.002)/Luoteisranta + (Kauttaaltaan suorantainen lampi.)
Vägaträsk (20.001.1.006)/Länsiranta + (Kauttaaltaan upottavan rannan vuoksi pääsy lähemmäs kunnon vesirajaa olisi mahdollista vain yksityisiltä laitureilta.)
Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) + (Kauvatsanjoen valuma-alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Kokemäenjoki (35)|Kokemäenjoki (35)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Kokemäenjoen alue (35.1)|Kokemäenjoen alue (35.1)]].)
Kallavesi (yhd.)/Kehvonlahti + (Kehvonlahti on lahti Pohjois-Kallavedellä.)
Keihäsjoen valuma-alue (21.06) + (Keihäsjoen valuma-alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Vantaa (21)|Vantaa (21)]] -päävesistössä.)
Keihäsjoen valuma-alue (35.35) + (Keihäsjoen valuma-alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Kokemäenjoki (35)|Kokemäenjoki (35)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Näsijärven - Ruoveden alue (35.3)|Näsijärven - Ruoveden alue (35.3)]].)
Nuoramoisjärvi (14.811.1.002)/Tainionvirta + (Keihäsjärveltä laskeva Tainionvirta jatkaa … Keihäsjärveltä laskeva Tainionvirta jatkaa matkaansa Nuoramoisjärven läpi Päijänteen Majutveden eteläpäähän.Tainionvirta on eteläisen Suomen järvialueen jokireitti, joka alkaa Jääsjärvestä/ Tainionvirta ja laskee Joutsjärveen. Sieltä vedet virtaavat Enojärven, Keihäsjärven ja Nuoramoisjärven kautta lähelle Sysmän keskustaan Majutveteen ja Päijänteeseen. Hartolan puoleisella jokiosuudella on viisi koskea ja pudotusta matkalle tulee noin 7 m. Tainionvirran kalastus on jaettu kuuteen eri kalastuskohteeseen, sillä virralle sijoittuu muutama rauhoitettu kohta jossa ei saa kalastaa. Kaikille kuudelle kalastuskohteelle sijoittuu virran tiivistymä tai koski, joissa on hyvä harjoittaa virtaavan veden kalastusta.Tainionvirta on tyypiltään rauhallinen virta joka kulkee vaihtelevien maisemien halki. Kalastaminen onnistuu ilman kahlaamista ja rannat ovat helposti saavutettavissa ja kalastettavissa. Kalastusta voi harrastaa sekä uistin- että perhovälinen. Tainionvirran kalastuskausi alkaa jo aikaisin keväällä. Virta on tarpeeksi hidasvirtainen, joten kalastus onnistuu myös kylmän veden aikaan. Soveltuu erityisen hyvin keväiseen sumukorentokalastukseen. Kalastuskausi on ympäri vuoden, mutta rauhoitusaika on 11.09. - 15.11.Tyypillinen saalis Tainionvirralta on taimen tai harjus, joiden esiintyvyydestä pidetään huolta istutuksin. Pääsaaliskalojen, taimenen ja harjuksen, lisäksi kalastoon kuuluvat mm. kirjolohi, ahven, hauki, made. Tainionvirta on koko perheen kalapaikka helpon saavutettavuuden ansiosta ja haasteellinen kohde perhokalastajalle hyönteisiä syövien kalojen vuoksi. Ekonkoskella on myös liikuntarajoitteisille oma laituri hyvällä heittopaikalla. Lähde: Hartolan kalastusaluetopaikalla. Lähde: Hartolan kalastusalue)
Kuttajärvi (14.724.1.001)/Keihässalo + (Keihässalo on saari Kuttajärvellä.)
Keikunojan valuma-alue (27.029) + (Keikunojan valuma-alue on 3. jakovaiheen vesistöalue [[:Paimionjoki (27)|Paimionjoki (27)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Paimionjoen keskiosan alue (27.02)|Paimionjoen keskiosan alue (27.02)]].)