Toiminnot:SearchByProperty/:Excerpt-20fi/Vanhan-20kaivoksen-20avolouhos.

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne  + (Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on … Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on mukana 34 havaintopaikkaa [[Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|Varsinais-Suomen ELYn]] alueelta. Ne näkyvät alla olevalla kartalla ja sinileväseurantataulukossa. Kartalla näkyvät myös mahdolliset seurannan ulkopuoliset havainnot, kuten kansalaisten havainnot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.innot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.)
• Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne  + (Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on … Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on mukana 22 havaintopaikkaa [[Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|Pohjois-Savon ELYn]] alueelta. Ne näkyvät alla olevalla kartalla ja sinileväseurantataulukossa. Kartalla näkyvät myös mahdolliset seurannan ulkopuoliset havainnot, kuten kansalaisten havainnot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.innot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.)
• Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne  + (Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on … Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on mukana 13 havaintopaikkaa [[Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|Keski-Suomen ELYn]] alueelta. Ne näkyvät alla olevalla kartalla ja sinileväseurantataulukossa. Kartalla näkyvät myös mahdolliset seurannan ulkopuoliset havainnot, kuten kansalaisten havainnot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.innot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.)
• Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne  + (Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on … Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on mukana 14 havaintopaikkaa [[Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|Uudenmaan ELYn]] alueelta. Ne näkyvät alla olevalla kartalla ja sinileväseurantataulukossa. Kartalla näkyvät myös mahdolliset seurannan ulkopuoliset havainnot, kuten kansalaisten havainnot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.innot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.)
• Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne  + (Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on … Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on mukana 25 havaintopaikkaa [[Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|Pohjois-Pohjanmaan ELYn]] alueelta. Ne näkyvät alla olevalla kartalla ja sinileväseurantataulukossa. Kartalla näkyvät myös mahdolliset seurannan ulkopuoliset havainnot, kuten kansalaisten havainnot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.innot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.)
• Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne  + (Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on … Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on mukana 15 havaintopaikkaa [[Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|Kaakkois-Suomen ELYn]] alueelta. Ne näkyvät alla olevalla kartalla ja sinileväseurantataulukossa. Kartalla näkyvät myös mahdolliset seurannan ulkopuoliset havainnot, kuten kansalaisten havainnot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.innot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.)
• Ahvenanmaan maakunta/Sinilevätilanne  + (Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on … Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on mukana 1 havaintopaikkaa [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan maakunta]] alueelta. Ne näkyvät alla olevalla kartalla ja sinileväseurantataulukossa. Kartalla näkyvät myös mahdolliset seurannan ulkopuoliset havainnot, kuten kansalaisten havainnot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.innot, jotka ovat enintään viikon ikäisiä.)
• Suuri-Varpanen (04.278.1.004)/Pysäköintialue  + (Valtatie 23 sivuaa vesistöä, paikalla pysäköintialue.)
• Sydänmaan Ruoke (12.006.1.040)/Valtatie 26  + (Valtatie 26 sivuaa rantaa.)
• Pieni Pyhävesi (14.971.1.016)/Valtatie 5  + (Valtatien 5 rakentamisen aikana vuosina 20 … Valtatien 5 rakentamisen aikana vuosina 2009–2011 ja sen jälkeenkin on Pieneen Pyhäveteen laskeviin uomiin ja niiden kautta järveen kulkeutunut aikaisempaa runsaammin kuormitusta.</br>Kuormitusta on kesällä 2012 aiheutunut lisäksi poikkeuksellisesta sateisuudesta johtuvien suurten ravinteiden huuhtoutumia ranta-alueilta vesitöihin. </br></br>Pieneen Pyhäveteen kohdistuu ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta tiealueen lisäksi muistakin syistä, lähinnä metsäojitusten ja peltoviljelyn seurauksena. Veden pitkän viipymän ja huonon vaihtuvuuden vuoksi Pienen Pyhäveden kuormituksen sietokyky on heikko. Tämän vuoksi tienrakennushankkeen seurauksena lisääntynyt kiintoaine- ja ravinnekuormitus on ollut järven tilalle erityisen haitallista.</br></br>Vuoden 2010 vesinäytteissä, Pieni Pyhävesi 163, hapen kyllästysaste pintavedessä oli erinomainen, mutta 5 ja 10 metrissä oli vakavia happiongelmia. Väriluku pohjalla oli välttävä samoin rautapitoisuus pohjalla oli korkea, 5400 µg/l. Tämä näytteenotto liittyi Mikkeli-Lusi maantien MT -5 rakentamiseen. </br></br>Lähde: Valtatie 5/Aluehallintoviraston päätös 2012.ltatie 5/Aluehallintoviraston päätös 2012.)
• Valtimonjoen valuma-alue (04.46)  + (Valtimonjoen valuma-alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Vuoksi (04)|Vuoksi (04)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Pielisen reitin valuma-alue (04.4)|Pielisen reitin valuma-alue (04.4)]].)
• Haapajärvi (14.925.1.002)/Tuhkajoki  + (Valuma-alueen vedet laskevat erittäin karu … Valuma-alueen vedet laskevat erittäin karusta ja syvästä sekä kalataloudellisesti arvokkaasta Haapajärvestä Tuhkajokea pitkin Haapalampeen ja edelleen Kurenjokea pitkin Puulaveden Haapaselälle. Kalojen liikkuminen Haapajärven ja Puulaveden välillä on ollut estynyt vuoteen 2006 asti Kurenjoen myllypadon vuoksi.</br></br>Tuhkajoen pudotuskorkeus on vain 0,2 m ja pituus noin 200 metriä. Se soveltuu nykyisellään vain kohtalaisesti taimenen lisääntymis- ja poikasalueeksi. Tuhkajoki on paikallisesti arvokas pienvesi.</br></br>Lähteet: Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.n kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.)
• Haapajärvi (14.925.1.002)/Kurenjoki  + (Valuma-alueen vedet laskevat erittäin karu … Valuma-alueen vedet laskevat erittäin karusta ja syvästä sekä kalataloudellisesti arvokkaasta Haapajärvestä Tuhkajokea pitkin Haapalampeen ja edelleen Kurenjokea pitkin Puulaveden Haapaselälle. Kalojen liikkuminen Haapajärven ja Puulaveden välillä on ollut estynyt vuoteen 2006 asti Kurenjoen myllypadon vuoksi.</br></br>Kurenjoen pudotuskorkeus on 2,1 m. Kalojen vaellus ei ole ollut mahdollista Kurenjoen myllypadon vuoksi vuoteen 2006 asti. Keväällä 2006 Kurenmyllyn raunioiden aiheuttama nousueste poistettiin luonnonmukaisella kalatiellä. Kalojen vaelluksen mahdollistamiseksi</br>tehtiin 9 pohjakynnystä ja alivirtaama-aukko. Kurenjokeen on istutettu järvitaimenia vuonna 2006 ja 2007.</br></br>Lähteet: Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.n kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.)
• Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)/Ryökäs  + (Valuma-alueet Ryökäsveden lähivaluma-alue … Valuma-alueet</br></br>Ryökäsveden lähivaluma-alueella on vain yksi pieni lampi – Kankaistenlampi. Tämän lisäksi siihen laskee pieniä ojia ja puroja pelloilta, soilta ja metsistä. Järvi kuuluu samaan valuma-alueeseen kuin Liekune, mutta lähivaluma-alue on vesistörikkaampi. Pohjoisessa ja idässä on monta erillistä pientä lampea/järveä ja puroreittiä, jossa pohjoispään Urmaslahteen laskevat Liinalampi sekä Hepo-, Kaali-, Hauki- ja Särkilampi. Nämä kaksi osavaluma-aluetta ovat suurelta osin peltoa. </br></br>Lähivaluma-alueita: Saarilampi – Verkkolampi, Hirvijärvestä Sorsalammen kautta laskevien pikkulampien ketju, jonka latvajärvenä on Mustajärvi.</br></br>Laajin osavaluma-alue on Hintikanjoen reitti, joka laskee Ryökäsveden kaakkoisnurkkaan. Sen latvajärvi, Lahnajärvi, on pohjoisessa lähellä Otavan taajamaa Mikkelissä. Etelästä tulee toinen haara Monikkalanlammesta. Haarat yhdistyvät Kaihlasessa, josta vedet laskevat harjualueen läpi tiensä kaivanutta Hintikanjokea myöten Ryökäsveden Harjunlahteen. Etelästä laskee Kaltolampi, Hurus ja Myllylampi Jussinjokea myöten Ryökäsveden eteläisimpään lahdenpohjukkaan.</br></br>Nykytila</br></br>Ryökäsveden 339 viimeisin tutkimus on tehty 5.3.2012. Näkösyvyys oli hyvä ja sameus, kokonaisfosfori sekä väriluku olivat erinomaiset. Happamuus eli pH oli 1 metrissä 6,6. Myös Etelä-Savon ELY -keskus on tehnyt vedenlaatu tutkimuksia vuonna 2011.</br></br>Happitilanne järvessä on ollut hyvä, mutta Kotkatveden syvimmässä syvänteessä, Ukkosen lahden edustalla, on ilmennyt ajoittain hapettomuutta pohjan läheisessä vesikerroksessa. Hapettomuus on aiheuttanut syvänteen pohjalla veden värin muutoksia ja ravinnepitoisuuksien lisääntymistä. Vähähappisuus on ollut täysin paikallinen ilmiö. Viimeisin tutkimus on tehty 5.3.2012 ja näytteenottopisteen kokonaissyvyys on 14 metriä. Hapen kyllästysaste oli 1 metrissä erinomainen, mutta 10 metrissä välttävä ja aivan pohjalla on vakavia happiongelmia. </br></br>Kalat, linnut ja muu vesiluonto</br></br>Ryökäsveden muikkukanta on ollut hyvä. Siikakannat olivat osakaskuntien ilmoituksen mukaan vahvat. Järvilohen istutuksia on suoritettu mm. Ryökkääseen vuodesta 1998 lähes vuosittain. Niiden menestys ja saadut saaliit ovat olleet istutusmääriin nähden hyvät. Täpläravun istutus on kielletty. Siitä huolimatta sen leviämisestä on havaintoja ainakin Puulan eteläosissa ja Ryökäsvedessä.</br></br>Ryökäsveden rannan läheisten alueiden metsät ovat pääosin lehtipuuvaltaisia nuorehkoja sekametsiä, joissa valtapuuna on koivu. Rantaviivan tuntumassa kasvaa paikoin kookasta tervaleppää. Edustavimmillaan tervaleppäkasvustot ovat Hirvensalmen kirkonkylän raitilla. Harjuilla moreenikumpujen kuivimmissa lakiosissa kasvaa mäntyjä ja moreenimaiden kosteissa painanteissa on paikoin yhtenäisiä kuusikoita. Metsät ovat eri-ikäisiä nuorehkoja talousmetsiä, eikä vanhoja ns. aarnimetsiä alueella ole.</br></br>Alueella pesii vahva kuikkakanta sekä kaakkuri, kurki, kalasääski, nuolihaukka, pyy, teeri, mehiläishaukka, ampuhaukka, pikkutikka, pyrstötiainen, kalatiira, selkä-, kala-, harmaa- ja naurulokki. Vesilinnuista telkkä, uivelo, haapana, tavi, isokoskelo ja pikkukoskelo. Havaintoja laulujoutsenista, mutta pesää ei ole löytynyt. </br></br>Luontodirektiivin lajeja: viitasammakkoa ja saukkoa. Ensilumen aikaan syksyllä havaittiin lumikon jäljet Hintikanjokivarressa. </br></br>Kääväkkäistä tavataan rusokääpää ja Oulun läänin eteläpuolella rauhoitetuista kasvilajeista ainakin punakämmekkää.</br></br>Vesikasvillisuus on karulle reittivedelle tyypillisen niukkaa. Kaikkialla kasvaa rannan tuntumassa harvahkoa järviruoikkoa ja kelluslehtisiä (ulpukka, lumpeet) kasvaa vain matalissa mutapohjaisissa lahdissa. Kirkkaille vesille tyypillinen ahvenvita on yleinen parin metrin syvyisessä vedessä. Karuutta ilmentävää nuottaruohoa kasvaa monin paikoin.</br></br>Lähteet: Hirvensalmen kunta/ Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaava 2005, Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta).tion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta).)
• Konnevesi (14.711.1.001)/Valvatinniemi  + (Valvatinniemi on Pohjois-Konneveteen työntyvä niemi.)
• Palojärvi (22.003.1.004)/Uimaranta  + (Valvomaton uimaranta, uinti omalla vastuulla.)
• Vanajan reitin valuma-alue (35.8)  + (Vanajan reitin valuma-alue on 1. jakovaiheen vesistöalue [[:Kokemäenjoki (35)|Kokemäenjoki (35)]] -päävesistössä.)
• Vanajanselän alue (35.23)  + (Vanajanselän alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Kokemäenjoki (35)|Kokemäenjoki (35)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Vanajaveden - Pyhäjärven alue (35.2)|Vanajaveden - Pyhäjärven alue (35.2)]].)
• Vanajaveden - Pyhäjärven alue (35.2)  + (Vanajaveden - Pyhäjärven alue on 1. jakovaiheen vesistöalue [[:Kokemäenjoki (35)|Kokemäenjoki (35)]] -päävesistössä.)
• Vanajaveden alaosan alue (35.22)  + (Vanajaveden alaosan alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Kokemäenjoki (35)|Kokemäenjoki (35)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Vanajaveden - Pyhäjärven alue (35.2)|Vanajaveden - Pyhäjärven alue (35.2)]].)
• Vanajavesi (yhd.)/Vanajaveden silta  + (Vanajaveden silta on Vanajaveden ylittävä silta. Havaintopaikka sijaitsee sillan alla.)
• Vangasjärvi (14.795.1.004)/Vangasharju  + (Vangasharjun harjumuodostelma. Harjulta it … Vangasharjun harjumuodostelma. Harjulta itään päin alkaa Vehkasuon turvemaa- ja suoalue. Vangasharjulla sijaitsevat metsämaat ovat kasvupaikkatyypiltään pääosin tuoretta kangasmetsämaata. Harju jatkuu Nuuvinniemen kärkeen jossa sijaitsee enemmän myös rehevämpiä lehtomaisia kasvupaikkoja. Harjun metsät ovat puustoltaan järeitä ja vanhoja mäntysekametsiä. Leirikeskuksen ympäristöstä löytyy myös jylhä ja varjoisa kuusikko sekä tervaleppää ja muita lehtipuita kasvava kostea rantalehto.</br></br>Muutamassa metsikössä sijaitsee yksittäisiä tammia, jotka ovat todennäköisesti syntyneet oravien tai lintujen kuljettamista tammenterhoista. Leirikeskuksen Nuuvinlahden puoleisella edustalla sijaitsevassa koivikossa kasvoi luonnontilainen metsälehmus, jonka syysmyrsky kaatoi muutama vuosi sitten. Lehmus on kuitenkin alkanut edellisinä kasvukausina vesomaan, ja vesojen kasvu turvataan tulevaisuudessa. </br></br>Lähteet: Nuuvinniemen maisema- ja virkistyskäyttöpainotteinen metsäsuunnitelma 2011/Ruuhilahti.otteinen metsäsuunnitelma 2011/Ruuhilahti.)
• Pyyslampi (21.045.1.008)/Vanha Porintie  + (Vanha Porintie)
• Leppävesi (14.311.1.001)/Leirikeskus  + (Vanha leirikeskus.)
• Kallavesi (yhd.)/Vanhalanlahti  + (Vanhalanlahti on lahti Etelä-Kallavedellä.)

• Ei nimeä (47.084.1.006)/Kotakankaan kivilouhos  + (Vanhan kaivoksen avolouhos.)

• Vanhan kartanon alue (34.042)  + (Vanhan kartanon alue on 3. jakovaiheen vesistöalue [[:Eurajoki (34)|Eurajoki (34)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Yläneenjoen valuma-alue (34.04)|Yläneenjoen valuma-alue (34.04)]].)
• Tohmajärvi (02.013.1.001)/Vanhan pappilan ranta, Tohmajärvi  + (Vanhan pappilan alapuolella on ollut uimakelpoinen ranta vielä muutamia vuosia sitten.)
• Hirsijärvi (24.062.1.001)/Tie 110  + (Vanhan valtatien pientareelta.)
• Iso-Rytkö (24.044.1.002)/Tie 110  + (Vanhan valtatien vierestä)
• Tuusulanjärvi (21.082.1.001)/Vanhankylänniemen uimaranta  + (Vanhankylänniemen uimaranta.)
• Vanjoen alue (23.04)  + (Vanjoen alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Karjaanjoki (23)|Karjaanjoki (23)]] -päävesistössä.)
• Vanjärven alue (23.042)/Vanjoen silta  + (Vanjoen silta on Karjaan- eli Vanjoen ylittävä maantiesilta.)
• Vanjärvi (23.042.1.001)/Uimaranta  + (Vanjärven ja Jokikunnan kylän yhteinen uimaranta.)
• Vantaa (21)  + (Vantaa on yksi Suomen päävesistöalueista. Se on jaettu 9 seuraavan jakovaiheen vesistöalueeseen. Vantaa kuuluu [[Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue|Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen]].)
• Kuusijärvi (81.048.1.003)/Vantaan Kuusijärvi  + (Vantaan Kuusijärvi ympäristöineen on erittäin suosittu virkistysalue, jossa on uimaranta ja avantouintipaikka, useita yleisön käytössä olevia saunoja, kahvila-ravintola, patikka- ja hiihtoreittejä sekä nuotiopaikkoja.)
• Vantaan alaosan alue (21.01)  + (Vantaan alaosan alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Vantaa (21)|Vantaa (21)]] -päävesistössä.)
• Upinniemenselkä/Vetokannas  + (Vantaan kaupungin ulkoilualueen uimaranta)
• Loviisa-Porvoo/Varlaxudden  + (Vantaan kaupungin virkistysalue.)
• Vantaan yläosan alue (21.02)  + (Vantaan yläosan alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Vantaa (21)|Vantaa (21)]] -päävesistössä.)
• Varaslampi (04.331.1.001)/Varaslampi  + (Varaslampi on pieni rehevöitynyt lampi Joensuun keskustan tuntumassa. Lampi on suosittu onkipaikka pitkospuineen ja onkilaitureineen. Saaliiksi voi saada suutarin tai ruutanan.)
• Juojärvi (04.711.1.004)/Varislahti  + (Varislahti on noin kaksi kilometriä pitkä … Varislahti on noin kaksi kilometriä pitkä Juojärven lahdelma, jonka pohjukassa on samannimisen kylän vanhin asutuspaikka. Kiinteää asutusta kylään syntyi 1640-luvulta alkaen, kun alue Stolbovan rauhan (1617) jälkeen siirtyi Ruotsin valtakunnan osaksi. Varislahden rannoilla on lukuisia perinteisiä nuotta-apajia, joilla on omat nimensä kuten Emäntä, Nuori Emäntä ja Piika. 1900-luvun alkupuoliskolla Varislahdesta oli säännöllinen laivayhteys Kuopioon ja Kaaville. Väliniemen rannalla on huvila-asutusta ja Lahdenpohjassa vanhoja tiloja rantaan rakennettuine nuotta- ja venevajoineen eli kiermeineen. Varisniemen rannat ovat rakentamattomia. Varislahden pohjoispuolella Usinmäen laki nousee lähes 100 metriä järven pinnan yläpuolelle. Varislahden veden laatu on erinomainen ja näkösyvyys yleensä noin neljä metriä.n ja näkösyvyys yleensä noin neljä metriä.)
• Höytiäinen (04.821.1.001)/Riihilahti  + (Varparannan koulu ja leirikeskus.)
• Vuoksen alue (04.111)/Varpasaari  + (Varpasaari on saari Vuoksella.)
• Varpulan alue (44.022)  + (Varpulan alue on 3. jakovaiheen vesistöalue [[:Lapuanjoki (44)|Lapuanjoki (44)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Lapuanjoen keskiosan alue (44.02)|Lapuanjoen keskiosan alue (44.02)]].)
• Varsalanluoman valuma-alue (38.008)  + (Varsalanluoman valuma-alue on 3. jakovaiheen vesistöalue [[:Teuvanjoki (38)|Teuvanjoki (38)]] -päävesistössä.)
• Turun rannikkoalue (95.11)/Rym 390 Pakin länt X1  + (Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen seurantapaikka.)
• Mynälahden rannikkoalue (95.211)/Myla 315 Sikaluoto it  + (Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen seurantapaikka.)
• Vänön saaristoalue (92.213)/Dr 151 Halsskär pohj  + (Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen seurantapaikka.)
• Turun rannikkoalue (95.11)/Nau 41 Haapaluoto et  + (Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen seurantapaikka.)
• Turun rannikkoalue (95.11)/Rym 18 Kruununmaa länt  + (Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen seurantapaikka.)