Ero sivun ”Iso Hietajärvi (04.963.1.012)” versioiden välillä
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Hietajärven valuma-alueella on tehty intensiivistä seurantaa jo vuodesta 1987 alkaen, ja tuloksista on julkaistu useita artikkeleita. Myös Iso Hietajärveen laskevan Hietapuron, sekä Pieni Hietajärven kautta laskevan Kelopuron veden laatua ja määrää on tarkkailtu koko tarkastelujakson ajan. | Hietajärven valuma-alueella on tehty intensiivistä seurantaa jo vuodesta 1987 alkaen, ja tuloksista on julkaistu useita artikkeleita. Myös Iso Hietajärveen laskevan Hietapuron, sekä Pieni Hietajärven kautta laskevan Kelopuron veden laatua ja määrää on tarkkailtu koko tarkastelujakson ajan. | ||
+ | |||
+ | Vuoden 2001 verkkokoekalastuksessa Iso Hietajärven ekologinen tila arvioitiin erinomaiseksi, saaliiksi saatujen kalojen perusteella. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Versio 3. kesäkuuta 2015 kello 07.51
Järvi
Nimi: Iso Hietajärvi
Järvinumero: 04.963.1.012
Vesistöalue: Mäntyjoen valuma-alue (04.963)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 81,97 ha
Syvyys: 8,8 m
Keskisyvyys: 3,57 m
Tilavuus: 2 930 000 m³0,00293 km³ <br />2 930 000 000 l <br />
Rantaviiva: 5,95 km5 950 m <br />
Korkeustaso: 164,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lieksa
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso Hietajärvi sijaitsee Patvinsuon kansallispuistossa Lieksassa. Valuma-alueesta reilu kolmannes on turvemaata, ja suot ovat luonnontilaisia, sekä ojittamattomia. Lähes neljännes valuma-alueesta on järvien ja lampien peitossa. Alueen metsät ovat pääasiassa vanhaa hakkuukypsää metsää, ja pääpuulaji on mänty. Vielä 1900-luvun alussa alueella harjoitettiin kasken- ja tervanpolttoa, ja viimeisin suuri metsäpalo alueella sattui noin 150 vuotta sitten.
Nykytila ja suojelu
Iso Hietajärvi on kirkasvetinen, mutta niukkaravinteinen, melko hapanvetinen järvi. Avovesiaikoina sen pH-arvo voi olla jopa 7,3. Lopputalvesta järven happitilanne saattaa olla heikko, jolloin pohjasta vapautuu fosforia.
Iso Hietajärvellä on tehty mittavia tutkimuksia ilman kautta tulevan kuormituksen selvittämiseksi. Mittausaikana, vuosina 1987-2005, sadeveden happamuus ja sulfaattipitoisuus ovat vähentyneet huomattavasti päästövähennys-sopimusten takia. Verrattuna muihin Suomen osiin, Iso Hietajärvelle ilman kautta tuleva kuormitus on suurempi verrattuna Pohjois-Suomeen, mutta huomattavasti pienempi verrattuna Etelä-Suomeen. Seurannassa ovat myös typpi- ja raskasmetallikuormitukset, sillä niissä ei ole ollut havaittavaa muutosta parempaan.
Hietajärven valuma-alueella on tehty intensiivistä seurantaa jo vuodesta 1987 alkaen, ja tuloksista on julkaistu useita artikkeleita. Myös Iso Hietajärveen laskevan Hietapuron, sekä Pieni Hietajärven kautta laskevan Kelopuron veden laatua ja määrää on tarkkailtu koko tarkastelujakson ajan.
Vuoden 2001 verkkokoekalastuksessa Iso Hietajärven ekologinen tila arvioitiin erinomaiseksi, saaliiksi saatujen kalojen perusteella.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso Hietajärvellä on tehty lukuisia koekalastuksia eri vuosina. Ihmistoiminnan ei ole todettu vaikuttavan järven kalakantaan, ja siksi se onkin valtakunnallisesti merkittävä vertailujärvi.
Runsaimpina kalalajeina Iso Hietajärvessä esiintyy ahventa ja särkeä, mutta myös hauki, kiiski ja salakka ovat tyypillisiä lajeja. Kalakanta on pysynyt seurantajaksolla suunnilleen samana, lukuunottamatta ahventa, jonka kanta on vahvistunut. 1980-luvulla Iso Hietajärveen istutettiin myös siikaa, mutta myöhemmät koekalastukset ovat osoittaneet siikakannan heikenneen ja jopa hävinneen kokokaan.
Kasvilajeista runsaimpana Iso Hietajärvessä esiintyy kultaleviä ja viherleviä, jotka ovatkin tyypillisiä suomalaisille, karuille ja kirkasvetisille järville.