Karhijärvi (36.092.1.001)
Järvi
Nimi: Karhijärvi
Järvinumero: 36.092.1.001
Vesistöalue: Karhijärven alue (36.092)
Päävesistö: Karvianjoki (36)
Perustiedot
Pinta-ala: 3 334,89 ha
Syvyys: 7,29 m
Keskisyvyys: 2,15 m
Tilavuus: 71 709 200 m³0,0717 km³ <br />71 709 200 000 l <br />
Rantaviiva: 74,99 km74 990 m <br />
Korkeustaso: 52,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Pori
Maakunta: Satakunnan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Karhijärvi sijaitsee Karvianjoen vesistössä Satakunnassa. Pinta-ala on 33,3 km², keskisyvyys 2,2 metriä ja suurin syvyys 7 metriä.
Valuma-alue järven luusuassa on 497 km² ja järvisyys 8,7 %. Suurin osavaluma-alue on Susijärven alue, 222 km².
Saaria tässä kuunsirpin muotoa lähentelevässä järvessä on melko vähän, suurin on Isosalo, 17 ha.
Vedenkorkeus
Karhijärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1966 alkaen. Havainnot puuttuvat vuoden 1994 elo-, loka- ja marraskuulta, sekä vuoden 2000 helmikuulta ja vuoden 2002 kesäkuulta. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Karhijärvenpadon yläosassa (YKJ 6840761, 3251843). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 52,15 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 56 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 53,37 m (toukokuulta 1966), alin N60+ 51,08 m (huhtikuulta 1970), joten äärivaihtelu on ollut 229 cm.
Nykytila
Karhijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven vedessä on runsaasti typpeä ja fosforia. Järveä kuormittaa pääasiassa hajakuormitus sekä vähäisissä määrin Lavian jätevedenpuhdistamo. Lisäksi ravinnepitoisuuksia nostaa järven pohjasta tuleva sisäinen kuormitus. Talvisin kokonaisfosforipitoisuus on yleensä alle 50 µg/l, mutta kesäisin pitoisuus on ollut noin 40–90 µg/l. Suurimmat kokonaisfosforipitoisuudet on mitattu kesinä 2005–2009, mutta pitoisuudet ovat viime kesinä laskeneet. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllin määrä vastaa erittäin rehevien vesien pitoisuuksia, mutta pitoisuudet ovat laskeneet etenkin 2010-luvulla.
Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä hyvä, mutta lievää ylikyllästystä voi esiintyä runsaaseen levätuotantoon liittyen. Alusvedessä voi esiintyä kesälläkin hapen vajausta. Talvisin happi voi kulua loppuun ainakin syvänteen alusvedestä, ja happivajausta voi esiintyä pintaveteen asti.
Karhijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Veden näkösyvyys on kesäkaudella yleensä vain 0,5-1 m. Pintaveden pH-arvo on ollut viime vuosina kesällä 7-7,3 ja talvisin alempi.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.6.2012
Päivitetty 13.7.2018
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Päivitetty 3.11.2021
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Satakunnan vesistöt (pyhajarvi-instituutti.fi)