Jerisjärvi (67.473.1.001)

80 823 200 m³ <br />0,0808 km³ <br />80 823 200 000 l <br />

74 830 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Jerisjärvi
• Järvinumero: 67.473.1.001
• Vesistöalue: Jerisjärven alue (67.473)
• Päävesistö: Tornionjoki (67)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 2 351 ha
• Syvyys: 11,7 m
• Keskisyvyys: 3,44 m
• Tilavuus: 80 823 200 m³0,0808 km³ <br />80 823 200 000 l <br />
• Rantaviiva: 74,83 km74 830 m <br />
• Korkeustaso: 257,6 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Muonio
• Maakunta: Lapin maakunta
• ELY-keskus: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Tornionjoen kansainvälinen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Jerisjärvi vesistönä

Jerisjärvi sijaitsee Muonion ja Kittilän rajalla, Muonionjoen vesistöalueella. Järven pinta-ala on 23,5 km², keskisyvyys 3,4 metriä ja suurin syvyys 12 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 132 km² ja järvisyys 19,0 %. Järvessä on suurehko saari, Isosaari (400 ha).

Vedenkorkeuksia on Syken rekisterissä vuodesta 1938 alkaen, mutta vuodet 1944–1960 puuttuvat. Keskivedenkorkeus on ollut N60+257,68 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu vain 32 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+258,11 m (kesäkuussa 2005) ja alin N60+257,37 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 74 cm.

Jäätyminen ja jäänlähtö

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1960–1961 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikka sijaitsee järven pohjoispäässä Kutunivan kylän edustalla. Näköpiiri kattaa järven pohjoisosan. Varhaisin jäätyminen on ollut 8. lokakuuta vuonna 1977, myöhäisin 14. marraskuuta 1961. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 15. toukokuuta 2006 ja 12. kesäkuuta 1968.

Jäänpaksuushavaintoja on jaksolta 1962–1999. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 68 cm, koko jakson ennätyspaksuus 87 cm huhtikuulta 1998.

Keimiöniemen kalapirtit

Katso video YLEn Elävästä arkistosta (1975)

Ensikosketukseni Jerisjärveen

Itselläni ensimmäinen kosketukseni Jerisjärveen oli kesänä vuonna 1973, kun polvet täristen odotin Jerisjärven rannalla mantereen puolella venekuljetusta Isoonsaareen, mennäkseni ensi tapaamiseen tulevaan anoppilaan. Tuon jälkeen kulku onkin sitten käynyt vuosittain ja vuodesta 1983 oman mökin valmistumisen myötä, vietämme noin 2-3kk vuodesta Jerisjärven Tynnyrisaaressa. Tämän kohta 40 vuoden aikana Jerisjärvi ja sen ympäristö on muuttunut. Taloja on autioitunut sen rannoilla. Kun vielä 1980 luvulla mainitsemassani Isossaaressa oli asukkaita pitkälle toistakymmentä, niin tänä päivänä ympärivuotisia asujia on neljä. Toki kesäisin järvellä kulku vilkastuu, kun mökkiläiset saapuvat Jerisjärven rannoille. Loma-asuntoja Jerisjärven rannoilla on runsaasti, lisäksi Isossasaaressa neljä ja Tynnyrisaaressa yksi. Harvassa on kesä, ettei jossain päin järveä uusi loma-asunto kohoa. Jo muinoin pirkkalaiset talonpojat saapuivat kalastamaan järvelle pitkien matkojen takaa ja kalaa mitä ilmeisemmin myös saatiin runsaasti. Nuottakalastusta harjoitettiin sotien jälkeen, kun lähes joka talosta löytyi nuotta ja ei ollut harvinaista, että järvellä näkyi useampi nuottakunta saman aikaisesti nuotanvedossa. Nykyisin nuottaveto on vähäistä, turisteille nuotanveto näytöksiä järjestetään. Toivottavasti nuotanveto perinne ei pääse unohtumaan Jerisjärvellä.

Jarmo Jähi, Jerisjärvi, Tynnyrisaari

Valokuvia Jerisjärveltä: http://tynnyrisaari.kuvat.fi/kuvat/Jerisj%E4rvi-Muonio/