Aarlammi (21.034.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun












Aarlammi on melko pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Aarlammi
Järvinumero: 21.034.1.001
Vesistöalue: Koirajoen valuma-alue (21.034)
Päävesistö: Vantaa (21)

Perustiedot

Pinta-ala: 4,69 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,23 km
Korkeustaso:

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Jokirapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Lampi ja sen ympäristö

Hyvinkään, Lopin ja Vihdin kunnissa sijaitsevassa, vesialaltaan vain 4,7 hehtaarin suuruisessa Aarlammissa syvyyttä on runsaat 15 metriä. Lammen valuma-alue on vain 21 hehtaaria. Lampeen valumavedet tulevat vain rantavaluntana ja pohjavesien purkautumisen seurauksena. Aarlammista vesi poistuu suotautuen Aarlamminsuolle ja edelleen Koirajoen kautta Kytäjärveen. Osa lammen vedestä poistuu ilmeisesti kaivettua uomaa pitkin Kolisevanojaan ja edelleen Keihäsjokeen. Veden viipymä Aarlammissa on pitkä.

Aarlammin etelä- ja länsirannalla on runsaasti asutusta. Hyvinkään puolella asutus on vapaa-ajan asutusta, Vihdin ja Lopen puolella myös ympärivuotista. Harjumuodostuman reunassa olevan lammen luoteispuolella on laaja soranottoalue, mikä ei näy lammelle, mutta vaikuttaa alueen äänimaisemaan.

Aarlammi 13.8.2004

Veden laatu

Aarlammin vedenlaatua on seurattu Hyvinkään pintavesien seurantaohjelman mukaisesti kuuden vuoden välein, viimeksi 2017.

Aarlammissa vesi on kirkasta ja lievästi humusleimaista, väriluku päällysvedessä on ollut 35-75 mg Pt/l. Vesi on hapanta, pH 5,5-6 ja sen sähkönjohtavuus on hyvin matala, 2 mS/m, osoittaen järveen kohdistuvaa vähäistä kuormitusta ja mm. alueen kallioperän heikkoa rapautumista.

Kesällä lammen päällysvedestä mitattu kokonaisfosforipitoisuus, 14-48 µg/l, osoittaa vähintään lievää rehevyyttä ja kokonaistyppipitoisuus, 420-570 µg/l, on melko lähellä luonnontilaa. Kesällä päällysveden a-klorofyllipitoisuus oli 2006 ja 2011 matala, 4 µg/l, mutta elokuussa 2017 korkea 76 µg/l.Kohonneen leväpitoisuuden aiheutti todennäköisesti limalevä (Gonyostomum semen), joka aiheutta limaisuutta uimarin iholle, mutta ei ole myrkyllinen.

Tuulelta suojaisen sijaintinsa takia pienessä lammessa kevään ja syksyn täyskiertoajat jäävät lyhyeksi ja lampeen muodostuu voimakas lämpötila- ja happikerrostuneisuus. Talvella Aarlammin happitilanne on selvästi heikentynyt kaikissa vesikerroksissa ja näytteenottotilanteessa kenttähavaintojen perusteella 10 metriä syvemmissä vesikerroksissa esiintyi talvella 2011 hapettomuudesta kertovaa rikkivedyn hajua. Kesällä lammen lämpötilaprofiili osoitti lämpötilan harppauskerroksen sijaitsevan noin kolmen metrin syvyydessä. Hapetonta lammen vesi oli 8 metrin syvyydestä alkaen.Vuonna 2017 happitilanne oli vastaavanlainen.

Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.

Hapettomassa alusvedessä fosforipitoisuus on ollut korkea, 200-400 µg/l, ja siitä noin puolet on ollut liukoista fosfaattia. Myös typpeä on ollut paljon.

Syyt Aarlammin alusveden heikkohappisuuteen ja korkeisiin ravinnepitoisuuksiin on lammen muodossa ja ilmeisesti historiassa. Täyskiertoaikoina lammen vesi ei ehdi hapettua riittävästi ja kerrostuneisuuskausina hapen loppuminen alusvedestä ylläpitää sisäisen kuormituksen kautta ravinnekiertoa. Voimakas kerrostuneisuus estää alusveden ravinteiden pääsyn kesällä tuottavaan vesikerrokseen ja ulkoisen kuormituksen pienuus rajoittaa mm. levien kasvua päällysvedessä.

Aarlammiin ei näyttäisi kohdistuvat nykyisin merkittävää ravinnekuormitusta. Kesäajan ravinnepitoisuudet ylläpitävät vain matalaa levätuotantoa lammessa. Lammen rannan asutuksen jätevesiasiat vaikuttavat olevan kunnossa, sillä Aarlammin veden hygieeninen tila on ollut hyvä.

Ehkä lammessa kiertävät ravinteet ovat sinne aikojen saatossa jonkin kuormitustapahtuman aikana kulkeutuneita. Pitkästä viipymästä johtuen muutosta lammen veden laatuun ei ole odotettavissa.

Aarlammin hapeton alusvesi rajoittaa kalaston elinolosuhteita lammessa. Kesähavaintojen perusteella kaloja saattoi esiintyä lammessa noin 7 metrin syvyyteen asti. Kalan kulku lampeen on ilmeisen rajallista. Muun virkistyskäytön kannalta lammen veden laatu on hyvä ja vesi soveltuu esim. uimakäyttöön erinomaisesti.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla