Iso-Kukkanen (14.163.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








32 083 700 m³
0,0321 km³
32 083 700 000 l

<Jw-Järvi-ingressi-txt-uusi>

<Jw-Järvi>

<Jw-Nimi>: Iso-Kukkanen
<Jw-Järvinumero>: 14.163.1.001
<Jw-Vesistöalue>: Iso-Kukkasen - Kärkjärven alue (14.163)
<Jw-Päävesistö>: Kymijoki (14)

<Jw-Perustiedot>

<Jw-Pinta-ala>: 366,66 ha
<Jw-Syvyys>: 33 m
<Jw-Keskisyvyys>: 8,75 m
<Jw-Tilavuus>: 32 083 700 m³0,0321 km³
32 083 700 000 l

<Jw-Rantaviiva>: 25,35 km
<Jw-Korkeustaso>: 90,5 m

<Jw-Hallinnolliset alueet>

<Jw-Kunta>: Lahti
<Jw-Maakunta>: Päijät-Hämeen maakunta
<Jw-ELY-keskus>: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
<Jw-Vesienhoitoalue>: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

<Jw-Tiedot tietojärjestelmästä-txt>

<Jw-Keskustelut>
<Jw-Uusimmat havainnot>

21 heinäkuu 2019 16:20:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

28 kesäkuu 2018 09:30:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

27 kesäkuu 2018 13:59:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

<Jw-Vesistöennusteet>

<Jw-Vesistöennusteet-default>

<Jw-Kalat>

<Jw-Kala-atlas>:
Muikku, Suutari ja Täplärapu

<Jw-Tarkemmat tiedot>: Pm kala1 21x21.png

<Jw-Käyttäjien havainnot>:
<Jw-Ei kalahavaintoja-txt>

<Jw-Kuvat>

Pm leg 17x21.png <Jw-Käyttäjä>
Pm leg kokenut 17x21.png <Jw-Kokenut käyttäjä>
Pm leg asiantuntija 17x21.png <Jw-Asiantuntija>
Pm leg viranomainen 17x21.png <Jw-Viranomainen>

Pm tapahtuma 17x21.png <Jw-Tapahtuma>
Pm havaintopaikka 17x21.png <Jw-Havaintopaikka>
Pm valokuva 17x21.png <Jw-Valokuva>
Pm kohde 17x21.png <Jw-Muu kohde>

<Jw-Voit lisätä kun-txt>

Järven erityispiirteet

Iso-Kukkanen sijaitsee Päijät-Hämeessä Nastolan taajaman pohjoispuolella. Järvi on jaettu kolmeen erilliseen järveen: Iso-Kukkaseen, Pikku-Kukkaseen ja Villähteen Kukkaseen. Villähteen Kukkaseen laskee Kukkasjoki Alvojärvestä. V-K puolestaan on yhteydessä Pikku-Kukkaseen Turpeensalmen kautta ja Pikku-Kukkanen puolestaan on Karhusillantien alittavan siltarummun kautta yhteydessä Iso-Kukkaseen.

Iso-Kukkasen pinta-ala on 2,52km² ja sen valuma-alueen koko on 96,35km². Syvin kohta on 34m. Pikku-Kukkasen pinta-ala on 1,17km² ja valuma-alue on kooltaan 83,62km². Syvin kohta on noin 9m. Villähteen Kukkasen pinta-ala on 0,36km² ja sen valuma-alue on kooltaan 75,54km². Syvin kohta on noin 5m.

Nykytila ja suojelu

Iso-Kukkanen on arvioitu karuksi tai lievästi reheväksi järveksi. Kokonaisfosforin perusteella järvi on karu: kokonaisfosforipitoisuus on tavallisesti noin 10µg/l tasolla ja suurin yksittäinen oli vuonna -91 jolloin arvo oli noin 25µg/l. Kokonaistyppipitoisuuden osalta järvi voisi olla lievästi rehevä, kun alusveden pitoisuus on 500-700µg/l. Happitilanne on pysynyt hyvänä talvisinkin alusvedessä eikä alle 40% kyllästysasteen arvoja ole juurikaan mitattu. Näkösyvyys on vaihdellut 2,5m ja 5m välillä.

Pikku-Kukkanen on arvioitu lievästi reheväksi vesistöksi. Iso-Kukkasesta poiketen Pikku-Kukkasessa kokonaisfosforin ja -typen pitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti kahden vuosikymmenen ajan kestäneiden mittausten aikana (1980-2004). Suurin alusveden kokonaisfosforipitoisuus mitattiin vuonna -81, jolloin se oli 33µg/l. Pienin arvo vastaavasti on ollut 15µg/l tasolla. Myös päällysveden fosforipitoisuudessa on esiintynyt huomattavaa vaihtelua (7-26µg/l). Kokonaistypen osalta suurin pitoisuus mitattiin vuonna 2004, jolloin se oli 1100µg/l. Pienin arvo mitattiin vuosina -80 ja -91, jolloin se oli noin 450µg/l. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus ei vaihdellut huomattavasti.

Pikku-Kukkasen alusveden happitilanne on ollut huono lähes koko mittausjakson aikana (1980-2004). Hapen kyllästysaste on hätyytellyt kesäisin 0% tuntumaa, lukuunottamatta vuoden -84 tulosta (30%). Päällysveden hapen kyllästysaste on kesäisin ollut 90-100% paitsi vuonna 2004, jolloin se oli hieman yli 60%. Talvisin on alusveden happitilanne ollut hieman parempi kuin kesäisin. Päällysveden hapen kyllästysaste puolestaan on ollut heikompi kuin kesäisin. Pikku-Kukkasen näkösyvyys on vaihdellut 1,5m ja 2,7m välillä.

Villähteen Kukkanen on arvioitu reheväksi vesistöksi. Sen kokonaisfosforin pitoisuus on ollut 20-30µg/l tasolla koko vesimassassa. Suurimmat poikkeukset olivat vuonna 1990, jolloin alusvedessä pitoisuus oli 45µg/l, ja vuonna -84, jolloin pitoisuus päällysvedessä oli 34µg/l. Selkeää muutosta pitkällä ajalla ei ole fosforin suhteen nähtävissä. Kokonaistypen osalta pitoisuudet ovat vaihdelleet 350µg/l ja 700µg/l välillä. Typen määrä on ollut päällys- ja alusvedessä samalla tasolla mittauksissa.

Villähteen Kukkasen happitilanne on vaihdellut huomattavasti niin kesäisin että talvisin, mutta suoranaista happikatoa ei ole esiintynyt. Talvella vuosina -96 ja -03 hapen kyllästysaste oli alusvedessä alle 5%, mutta muuten kyllästysaste on vaihdellut 40% tietämissä. Päällysveden hapen kyllästysaste on pysynyt 80% tasolla (50% talvella -03). Näkösyvyys on vaihdellut 1,5m ja 2,6m välillä.

Käyttökelpoisuusluokitukselta Iso-Kukkasen on erinomaisen tasolla. Sekä Pikku-Kukkanen että Villähteen Kukkanen on arvioitu käyttökelpoisuuksiltaan hyvän tasolle.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Iso-Kukkaseen on istutettu ainakin järvitaimenta ja planktonsiikaa. Järvessä elää myös ainakin hauki.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla