Kiantajärvi (yhd.)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








1 385 010 000 m³
1,385 km³
1 385 010 000 000 l

Kiantajärvi on iso järvi Oulujoki (59) -päävesistössä. Se sijaitsee Kainuun maakunnassa ja kuuluu Kainuun ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kiantajärvi
Järvinumero: 59.511.1.001, 59.512.1.001
Vesistöalue: Kiantajärven lähialue (59.511), Akon-Juntusjärven alue (59.512)
Päävesistö: Oulujoki (59)

Perustiedot

Pinta-ala: 18 793,3 ha
Syvyys: 43 m
Keskisyvyys: 7,37 m
Tilavuus: 1 385 010 000 m³1,385 km³
1 385 010 000 000 l

Rantaviiva: 527,719 km
Korkeustaso: 199,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Suomussalmi
Maakunta: Kainuun maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

14 heinäkuu 2017 15:33:00
15,5 °C
Jalonniemi

14 heinäkuu 2017 15:33:00
Ei levää
Jalonniemi

14 heinäkuu 2017 15:33:00

Jalonniemi

Kiantajärvi (yhd.)-Jalonniemi-ObsIMG-201707141533-97.jpg

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Siika ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kiantajärvi sijaitsee Kainuussa, Hyrynsalmen reitillä. Järven pinta-ala on 187,9 km² ja se on Suomen 24. suurin järvi. Keskisyvyys on 7,4 metriä ja suurin syvyys 43 metriä.

Kiantajärvi on morfologialtaan rikkonainen. Itäpuolelta työntyy pitkälle koilliseen kapeahko lahti, jonka muodostavat Saukonjärvi, Akko ja Juntus- eli Kylmäjärvi. Yli kolmasosa tulovirtaamasta valuu tämän lahden perukkaan Hossanjoen kautta. Koko valuma-alue on järvi mukaan lukien 3 428 km² ja järvisyys 10,2 %.

Kiantajärvessä on 144 saarta, joista suurin on Salonsaari, 271 ha. Järven kuuluisimpana saarena voidaan pitää piskuista Niettussaarta (2,3 ha), jossa sijaitsee korpikirjailija Ilmari Kiannon hauta.

Vedenkorkeus ja säännöstely

Kiantajärven vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1896. Järvi on ollut voimakkaasti säännöstelty 1960-luvun alusta lähtien. Säännöstelyä edeltävällä kaudella keskivedenkorkeus oli N60+197,98 m ja keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 140 cm. Ylin vedenkorkeus oli N60+199,93 m (toukokuussa 1910) ja alin N60+197,34 m (huhtikuussa 1956), joten äärivaihtelu oli 259 cm.

Säännöstelyn jälkeen keskivesi on ollut N60+198,33 m, keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 337 cm ja ääriarvot N60+199,50 m ja N60+195,50 m. Nämä ovat samalla järven säännöstelyrajat ja ne ovat toistuneet useana eri vuotena.

Kiantajärven lähtövirtaamat mitataan vuonna 1959 valmistuneella Ämmän voimalaitoksella. Keskivirtaama kaudella 1960–2010 oli 39 m³/s, keskiylivirtaama 116 m³/s ja keskialivirtaama 0,08 m³/s. Äärivirtaamat olivat 237 m³/s ja 0,00 m³/s. Luonnontilaiset ääriarvot olivat 290 m³/s (toukokuulta 1943) ja 8,8 m³/s (lokakuulta 1947).

Jäätyminen ja jäänlähtö

Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1885–1886 alkaen. Nykyinen havaintopaikka sijaitsee järven eteläpäässä Ämmänsaaren keskustan tuntumassa vuodesta 1961 alkaen, sitä ennen se oli vastarannalla Hulkonniemen sillan kupeessa. Nykyinen havaintopaikan näköpiiri käsittää Ämmänsaaren edustan, Niskaselän. Havainnot loppuivat 2001 havainnoinnin siirryttyä Fortumille, mutta ne käynnistyivät uudelleen vuonna 2006. Havaintoja puuttuu jonkin verran, erityisen paljon 1910-luvulta.

Varhaisin jäätyminen on ollut 11. lokakuuta vuonna 1903, myöhäisin 17. joulukuuta 2006. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. toukokuuta 1990 ja 20. kesäkuuta 1899.

Nykytila ja suojelu

Tämän humuspitoisen ja niukkaravinteisen järven ekologinen tila on hyvä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kiantajärvi on erinomainen ja arvostettu kalavesi. Runsailla kalavesillä harjoitetaan sekä kotitalous- että ammattikalastusta. Järvessä on hyvä muikkukanta. Muista järvessä viihtyviä kalalajeja ovat hauki, ahven, siika, taimen, järvilohi ja kuha. Järveltä on saatu varsin mahtavan kokoisia haukia.

Kiantajärvellä on tavattu varmasti seuravia lintulajeja: tavi, sinisorsa, telkkä, rantasipi, kalalokki ja harmaalokki.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kiantajärvellä kymmenkunta veneenlaskupaikkaa mm. Ämmänsaaressa Jaloniskan venesatamassa, Suomussalmella Isolahdessa, Juntusrannan venesatamassa, Kiannanniemen kalasatamassa ja Virtasalmen kalasatamassa.

Tarut ja tositarinat

Kirjailija Ilmari Kiannon kirjailijakoti Turjanlinna sijaitsee Niskanselän pohjoisrannalla. Hän asui järven rannalla 1912 - 1945 ja senkin jälkeen aina kesäisin.

Kiantajärvellä sijaitsee kaksi vanhaa hautasaarta, Vanha Kirkkosaari ja Kirkkosaari. Saaret on merkitty kokonaan muinaisjäännösalueiksi. Saarista on löydetty runsaasti merkkejä kivikautisesta asumisesta. Kirkkosaareen on haudattu mm. vuonna 1847 kirkkomatkalla hukkuneet 18 ruhtinansalmelaista ja viimeisimpänä Ilmari Kiannon vaimo Elsa Maria 1954.

Aiheesta muualla