Kirkkojärvi (12.001.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kirkkojärvi on melko iso järvi Vehkajoki (12) -päävesistössä. Se sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kirkkojärvi
Järvinumero: 12.001.1.001
Vesistöalue: Vehkaojan alaosan alue (12.001)
Päävesistö: Vehkajoki (12)

Perustiedot

Pinta-ala: 107,28 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 9,39 km
Korkeustaso: 0,7 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Jokirapu, Nahkiainen (kala), Suutari ja Vimpa

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kirkkojärvi sijaitsee Haminan keskustan itäpuolella ja kuuluu Vehkajoen vesistöön. Järven pohjoisosaan laskee idästä Lelunjoki ja pohjoisesta Vehkajoki ja Pyölinjoki. Kirkkojärvi laskee Mullinkosken ja Salmenvirran kautta Suomenlahteen, ja sen pinnan korkeus vaihtelee meriveden mukana. Järven Natura-alueen eteläosa on padottu, joten järven eteläosassa vedenpinta on korkeammalla kuin pohjoisosassa.

Kirkkojärvi on Vehkajoen suiston entinen merenlahti. Hitaan maankohoamisen seurauksena se kuroutui merestä madaltuneeksi järveksi. Kirkkojärvi on rehevöitynyt pahasti, ja järveä yritettiinkin täyttää käyttämällä sitä kaatopaikkana. Kirkkojärvi on kuitenkin sellainen tulva- ja jokisuistoalue, joka umpeen kasvamisesta huolimatta on luhtamaisine muta-, hiekka- ja suolamaineen arvokas ja kansainvälisesti merkittävä lintuvesialue.

Kunnostus, nykytila ja suojelu

Kunnostus

Kirkkojärven eteläosaa kunnostettiin vuosina 1994-1995 nostamalla vedenpintaa. Vedenpinnannousu toteutettiin rakentamalla järven keskiosien yli pengerpato, jolla erotettiin eteläosa muusta järvestä. Pato ulottuu entisen kaatopaikan rannasta Haraliin. Eteläosan vedenpintaa pidetään pumppaamalla noin 0,8 metriä pohjoisosaa korkeammalla. Lisäksi veden kierrättämiseksi kaivettiin uoma järven ympäri ja ylijuoksutuspato Haralin rantaan kierron loppu päähän.

Myös Kirkkojärven ja sen lähiympäristön liikakasvillisuutta poistettiin ja lintujen turvallisuutta parannettiin. Järven kasvillisuutta poistettiin ruoppaamalla ja niittämällä sekä pohjoisosaan tehtiin avovesiväyliä ja -laikkuja. Kirkkojärven rantaniittyjä ja luhtia niitettiin 7,7 hehtaaria ja puustoa poistettiin 12,5 hehtaaria. Kirkkojärvelle kylvettiin myös siellä aikaisemmin esiintynyttä kasvilajistoa. Lintujen turvallisuuden parantamiseksi eteläosan läpikulkevaan avojohtoon asennettiin havaintopalloja, jotka vähentävät lintujen törmäysriskiä johtoihin.

Toimenpiteet ovat hidastaneet Kirkkojärven umpeenkasvua ja lintujen laji- ja parimäärät ovat kasvaneet. Järven eteläosan vedenpinnan nostamisen vaikutukset olivat selvästi havaittavissa jo vuonna 1996, kun vesikana- ja nokikanamäärät lisääntyivät ja alueelle palasi mm. naurulokki. Uutena pesimälajina esiintyi mustakurkku-uikkua. Pystyyn kuolleet rantakoivikot muodostavat myös uhanalaisille lajeille oivan ruokailualueen. Kunnostuksista huolimatta Kirkkojärven umpeenkasvu jatkuu.

Nykytila ja suojelu

Laskujoen perkauksen ja veden likaantumisen seurauksena Kirkkojärven umpeen kasvaminen on edennyt pitkälle. Avovettä on enää vain noin 20 prosenttia järven pinta-alasta, kevättulvien aikaan hieman enemmän. Kirkkojärvi on lähes yhtenäisen järviruokokasvuston peittämä.

Kirkkojärvi ei ole tällä hetkellä (2014) lailla suojeltu, mutta kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa perustamalla luonnonsuojelulain keinoin luonnonsuojelualue. Alueen arvokkaan linnuston ansiosta Kirkkojärvi kuuluu kuitenkin valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura 2000-ohjelmaan. Järvi kuuluu myös kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen suojelusopimuksen kohteisiin eli ns. Ramsar-kohteisiin.

Vuonna 2003 käynnistyneen Lintulahdet Life -hankkeen osana laadittiin Kirkkojärven hoito- ja käyttäsuunnitelma, jossa on esitelty hoidon ja käytön kannalta tärkeimmät toimenpiteet kymmenen vuoden tähtäimellä. Suunnittelun tavoitteena oli Kirkkojärven luontoarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa.

Linnut ja muu vesiluonto

Kirkkojärvi on kasvillisuutensa, linnustonsa ja hyönteislajistonsa puolesta harvinaisen lajirikas kosteikko. Alueelta löytyy monipuolisesti erilaisia elinympäristöjä, kuten avovesiallikoita, laajoja ruovikoita, rantaniittyjä, aukkoisia pensaikkoja, rantametsiä ja lahopuuta.

Kirkkojärvellä on laskettu jo pelkästään pesiviä lintuja yli 60 lajia, joka vastaa neljännestä kaikista Suomen pesimälajeista. Etenkin järven ruovikkolinnusto on maamme edustavimpia. Kirkkojärvellä pesivät esimerkiksi kaulushaikara, ruokokerttunen, rytikerttunen, rastaskerttunen, ruskosuohaukka, viiksitimali, luhtahuitti ja luhtakana. Järvi on myös erinomainen muuttolintujen seurantapaikka. Siellä nähdään etenkin itään matkaavia petolintuja kuten mehiläishaukkoja, haarahaukkoja, merikotkia, hiirihaukkoja, maakotkia ja tuulihaukkoja. Myös itään muuttavia kattohaikaroita on nähty parhaina päivinä jopa kymmeniä yksilöitä. Lintudirektiivin liitteen I lajeja on Kirkkojärvellä tavattu kaiken kaikkiaan 28.

Järvi on lähes yhtenäisen järviruokokasvuston peittämä, mutta ruopatuissa avovesikohdissa esiintyy mm. leveäosmankäämiä, uistinvitaa, rantapalpakkoa, kilpukkaa, isovesihernettä, pikkulimaskaa sekä ratamosarpiota. Rannoilla esiintyy varstasaraa. Kirkkojärvellä tavataan myös useita harvinaisia kasvi- ja sudenkorentolajeja. Luontodirektiivin harvinaisia tai uhanalaisia lajeja ovat mm. lietetatar ja täplälampikorento.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kirkkojärven rantaviivasta rakennettua osuutta on noin 25 prosenttia ja peltoa noin 35 prosenttia. Lähiympäristöä käytetään ajoittain myös puolustusvoimien toimintaan. Kirkkojärveä kiertää kuuden kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrella järven lintuja voi havannoida monesta kohtaa. Vanhan kaatopaikan alue, pengertie lintutorneineen ja Pampyölin ranta ovat parhaimmat havaintopaikat.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla