Kolmisoppinen (14.231.1.037)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








607 500 m³
6,075e-4 km³
607 500 000 l





Kolmisoppinen on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kolmisoppinen
Järvinumero: 14.231.1.037
Vesistöalue: Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 14,47 ha
Syvyys: 10,6 m
Keskisyvyys: 4,2 m
Tilavuus: 607 500 m³6,075e-4 km³
607 500 000 l

Rantaviiva: 1,75 km
Korkeustaso:

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Jokirapu, Karppi, Kuore, Muikku, Nieriä, Siika, Suutari, Säyne (kala) ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kolmisoppinen on 14,5 hehtarin kokoinen järvi Taka-Keljossa, Jyväskylässä. Syvyydeltään se on suurimmillaan 10,6 metriä ja tilavuudeltaan 706,5 kuutiometriä.

Kolmisoppista kutsutaan myös Korloppiseksi (maastokartta).

Nykytila ja suojelu

Kolmisoppinen luokitellaan karuksi järveksi, jolla on lievä humusleima. Järven pH on 6,5, joten se on lievästi hapan.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Linnuista Kolmisoppisella voi tavata mm. kalalokkeja ja sinisorsia ja metsäisillä rannoilla nähdään usein Suomen yleisimpiä pikkulintuja, kuten erilaisia tiaisia, varpusia ja rastaita. Harrastajakalastajat ovat raportoineet saaneensa järvestä ahvenia, särkiä ja pieniä haukia, mutta saaliit ovat jääneet pieniksi, eikä kalastus Kolmisoppisella ole kovin suosittua. Kolmisoppiseen on istutettu siikaa ja planktonsiikaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvi on suurelta osin luonnontilainen, eikä sen varrella ole pysyvää asutusta, vain muutama kesämökki. Rannan tunnetuin maamerkki on Suomen Ladun omistama ja ylläpitämä Ladun maja. Majalla voi talviaikaan viikonloppuisin pysähtyä hiihtolenkillä tai saapua autolla parkkipaikalle ja ostaa pientä syötävää ja juotavaa. Suomen Latu myös vuokraa rantasaunallista majaansa yksityishenkilöille erilaisia tapahtumia varten. Ladun majan pihasta lähtee talvisin monen mittaisia hiihtolatuja ja kesällä järveä kiertää 1,7km mittainen luontopolku, jonka varrella on infotauluja, jotka esittelevät ympäröivää luontoa metsänhoidollisesta näkökulmasta. Kesällä Kolmisoppisen uimarannalla pääsee uimaan. Uimarannan ylläpidosta vastaa Jyväskylän Latu.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla