Kuortaneenjärvi (44.041.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun





",touko" ei ole sallittu mittayksikkö tälle ominaisuudelle.



49 738 200 m³
0,0497 km³
49 738 200 000 l

Kuortaneenjärvi on iso järvi Lapuanjoki (44) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kuortaneenjärvi
Järvinumero: 44.041.1.001
Vesistöalue: Kuortaneenjärven alue (44.041)
Päävesistö: Lapuanjoki (44)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 488,15 ha
Syvyys: 16,2 m
Keskisyvyys: 3,34 m
Tilavuus: 49 738 200 m³0,0497 km³
49 738 200 000 l

Rantaviiva: 33,78 km
Korkeustaso: 75,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

24 syyskuu 2019 18:28:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

18 syyskuu 2019 09:38:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

11 syyskuu 2019 12:20:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Kuha

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kuortaneenjärvi sijaitsee Lapuanjoen vesistössö Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Sen ala on 14,9 km², se on maakunnan järvistä viidenneksi suurin. Keskisyvyys on 3,3 metriä ja suurin syvyys 16 metriä. Järven pisin selkäon huimat 18 km pitkä ja 5 km leveä. Järven ainoan saaren nimi on Honkisaari.

Valuma-alue järven luusuassa on 1266 km² ja järvisyys 4,6 %. valtaosan valuma-alueesta muodostaa Lapuanjoen yläjuoksu, 1061 km². Järveen laskee myös Kaarankajoki, 120 km².

Näsijärven ja sen yläpuolisen Iso-Tarjanneveden sekä Toisveden lasku-uomana oli Lapuanjoki noin 4000–6000 vuotta sitten. Kuortaneenjärvi oli tuolloin aluksi vielä merenlahtena, mutta ehti itsenäistyä ennen kuin Suur-Lapuanjoki ehtyi, Tammerkosken synnyttyä.

Vedenkorkeus ja virtaama

Kuortaneenjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1929 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+75,76 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 153 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+78,07 m (toukokuulta1936), alin N60+74,89 m (maaliskuulta 1979), joten äärivaihtelu on ollut 318 cm. – Järveä on säännöstelty tulvasuojelun tarpeisiin 1930-luvulta lähtien.

Jäähavainnot

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1931–1932 alkaen ja havainnot päättyivät vuonna 1999, mutta ne on aloitettu jälleen. Havaintopaikka sijaitsee järven pohjoispäässä Lepistönselän ja Seuruksen välisessä kapeikossa, tiesillan kupeessa. Varhaisin jäätyminen on ollut 18. lokakuuta vuonna 1973, myöhäisin 18. joulukuuta 2006. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1948 ja 26. toukokuuta 1941.

Nykytila ja suojelu

Kuortaneenjärvi on runsaasta humuksesta johtuen ruskeavetinen, rehevä ja runsasravinteinen. Sen ekologinen tila on tyydyttävä. Kuortaneenjärvi on viime vuosina kärsinyt rehevöitymisestä, joka ilmenee mm. sinileväkukintoina, kalakantojen ja kasvillisuuden muutoksina. Ensimmäiset sinilevien massaesiintymiset on dokumentoitu 1960-luvulta. Nykysuuntaus näyttäisi sinileväkukintojen massaesiintymien harvinaistuneen entisestä.

Järven pH on sopivalla tasolla, 5,8 - 6,8. Happitilanne vaihtelee hyvän ja tyydyttävän välillä. happitilanteessa esiintyy ongelmia kerrostuneisuusaikoina lähinnä syvänteissä.

Kuortaneenjärven rehevöittymistä aiheuttanut kuormitus on alkanut hiljalleen sotien jälkeen. Tämä johtunee maatalouden koneellistumisesta ja peltojen lannoittamisesta. Myös metsätalouden tehostuminen on isona tekijänä prosessissa. Uudempia tekijöitä tilanteessa ovat turvetuotanto, turkistarhaus, kotitalouksien viemäröinnin puute ja teollisuus. Kuortaneenjärveen laskevien jokien mukanaan tuoma kuormitus on varsin suurta.

Kurtaneenjärven kunnon kohentamiseksi on toimittu aktiivisesti ja sen johdosta on ollut käynnissä useita hankkeita. Järvestä ympäristöineen on julkaistu monipuolinen tietoteos, Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi. Teos upea katsaus Kuortaneenjärven historiaan, merkitykseen paikallisille ja vesistön tilaan kautta aikain.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kuortaneenjärvi on ollut kautta aikain hyvin tärkeä kalastusvesi. Entisinä aikoina Kuortaneenjärvellä harrastettiin kuoreen lippopyyntiä. Nykyää järven kalasto on hyvin tyypillinen rehevälle järvelle. Tämä ilmenee mm. siten, että särkikalojen osuus on suuri ja lohikaloja on hyvin niukasti. Kunnostushankkeen aikana on kuitenkin havaittu positiivistä kehitystä tässä asiassa. Järven kuhakanta on runsastunut ja vaikuttaa vahvalta. Myös muikkukanta on hiljalleen kasvanut. Positiivinen suuntaus lienee pitkäjänteisen hoitokalastuksen tulosta.

Kuortaneenjärvellä on tavattu ainakin seuraavia kalalajeja: ahven, kiiski, hauki, made, kivisimppu, siika, harjus, muikku, kuore, särki, lahna, salakka, pasuri, säyne, kuha, ruutana sekä istutettuina kirjolohi ja ankerias.

Kuortaneenjärvellä pesii ja viivähtää muuttomatkoilla useita lintulajeja. Järvellä on tavattu mm. seuraavia lintulajeja: laulujoutsen, sinisorsa, telkkä, isokoskelo, suokukko, naurulokki, kalalokki, harmaalokki, selkälokki, merilokki, haapana, tavi, jouhisorsa, lapasorsa, taivaanvuohi, silkkiuikku, härkälintu, kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, nokikana, kalatiira, pikkulokki ja moni muu laji. Vesilinnut pesivät järvellä lähinnä rehevöityneissä, matalissa lahdissa. Karut rakennetut rannat ovat lähes linnuttomia.

Järvessä asustaa ns. reliktilajina äyriäinen joka tunnetaan nimellä jännehalkoisjalkainen. Kyseessä on noin 15 - 24 mm pitkä vaalea äyriäinen.

Kuortaneenjärvellä oli aikoinaan vahva rapukanta. Vielä 90-luvulla rapusaaliit olivat huomattavia. Hiljalleen kuitenkin 90-luvun puolenvälin jlkeen kanta alkoi hiipua ja lopulta hävisi lähes kokonaan. Edelleenkään järvestä ei saada runsaita rapusaaliita. Kadon syyksi on epäilty rapuruttoa, mutta tätä ei ole todettu varmuudella.

Järvestä on tehty 1998 kasvillisuusselvitys, jossa on löydetty 12 vesikasviksi luettavaa lajia. Näitä ovat: isovesiherne, ahvenvita, vaalea lahnaruoho, ulpukka, pohjanlumme, vesitatar, uistinvita, siimapalpakko, ratamoarpio, järvikorte, rantaluikka ja järviruoko. Lajisto on varsin suppea. Syynä tähän on mahdollisesti rehevöityminen ja järven säännöstely.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kuortaneenjärven rannoilla on runsaasti asutusta ja mökkejä. Järven rannalla sijaitsee myös kuulu Kuortaneen urheiluopisto. Järven itäpäässä sijaitsee upea hiekkaranta joka tunnetaan nimellä Etelä-Pohjanmaan Riviera.

Järvellä on harjoitettu ja harjoitetaan nykyäänkin monenlaista virkistystoimintaa kilpamuodossa. Vuosien saatossa on ollut mm. erilaisia kalastuskilpailuja, talvisin jäärata-ajoja, hiihtokilpailuja ja soutukisoja.

Tarut ja tositarinat

Kuortaneenjärven rannoilla on ollut asutusta jo kivikaudella. Alueelta on löydetty kivikautisia esineitä, kuten tuura ja verkonpainot. Ruonansillan kupeesta on löydetty muinaisen liistekatiskan jäänteet. 1500-luvulla kirjoitetuista järveä koskevista merkinnöistä on selvinnyt, että järveä kutsuttu mm. nimillä Kurtanajärvi, Kurdhanajärvi ja Kurttanajärvi.

Perimätiedon mukaan venäläiset varastivat isonvihan aikaan Lapuan kaikista kappeleista kirkonkellot. Kurtaneen kirkonkello oli saatu pelastettua ja upotettu turvaan Konttelinkarille. Kelloa on yritetty tuloksettomasti etsiä järven pohjasta.

Eri lähteistä on tietoa ns. Kuortaneenjärven palosta. Erään tarinan mukaan palo olisi saanut alkunsa varastoidusta tervasta. Järven rannalle oli varastoituna 400 tynnyriä tervaa odottamaan kuljetusta. Ne olivat syttyneet tuleen ja palava terva oli pässyt juoksemaan järveen laajoille alueille. Tästä tapahtumasta muistona on vielä kolme liekkiä kuvattuna Kuortaneen kunnan vaakunassa.

Aiheesta muualla