Kyrösjärvi (35.521.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








997 668 000 m³
0,998 km³
997 668 000 000 l

Kyrösjärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kyrösjärvi
Järvinumero: 35.521.1.001
Vesistöalue: Kyrösjärven lähialue (35.521)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 9 606,61 ha
Syvyys: 47 m
Keskisyvyys: 10,38 m
Tilavuus: 997 668 000 m³0,998 km³
997 668 000 000 l

Rantaviiva: 353,45 km
Korkeustaso: 83,2 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot
Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Kuore, Muikku, Suutari, Säyne (kala), Toutain ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat Vääräjoen alue (1166 km²), Jämijärven alue (388 km²), Sipsiöjärven alue (268 km²) ja Kovesjoen alue (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

Vedenkorkeus, virtaama ja säännöstely

Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Vuonna 2009 Korkein hallinto-oikeus määräsi, että voimalaitoksen tulee juoksuttaa jatkuvasti minimivirtaama. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella, ja luvanhaltijana on Kyröskosken Voima Oy. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä. Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

Säännöstelty ajanjakso 1987−2008 Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906−1920
Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama 28 m3/s
Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama 0 m3/s
Kyrösjärven suurin lähtövirtaama 122 m3/s
Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus NN + 83,04 m NN + 83,16 m
Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.−31.8.) NN + 83,13 m NN+ 83,27 m
Kyrösjärven alin vedenkorkeus NN + 82,29 m NN + 82,29 m
Kyrösjärven ylin vedenkorkeus NN + 84,45 m NN + 84,84 m
Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana 1,19 m 1,69 m
Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 0,77 m (v. 2007) 1,11 m (v. 1917)
Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 1,98 m (v. 1988) 2,33 m (v. 1920)

Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot

Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962−1991. Havainnot tehtiin jopa aamu klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5 °C, heinäkuussa 17,5 °C ja elokuussa 17,0 °C.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961−1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

Nykytila ja suojelu

Järven ekologinen luokitus on hyvä, mutta Kelminselän ja Kovelahden alueet on erikseen luokiteltu luokkaan tyydyttävä. Kyrösjärvi kuuluu rehevyysluokkaan lievästi rehevä. Kelminselän ja Isoselän välissä, lähellä uimarantoja olevan Kaaresniemen klorofyllin sekä fosforin pitoisuudet ovat hyvästä ekologisesta tilasta kertovien arvojen sisällä (1990-2014). Sen sijaan lahtialueet ovat muuta järveä rehevämpiä, sillä niissä veden vaihtuvuus on hitaampaa. Uuraslahti on kapea lahti järven länsipuolella eikä siihen laske muita vesistöjä. Heittolanlahti sen sijaan sijaitsee järven itäpuolella ja siihen laskee Leppäsjärvi sekä Vähäjärvi. Uuraslahti on selvästi muita alueita rehevämpi: klorofyllin pitoisuus on koko 2000-luvun ollut tavoitellun rajan (20 μg/l) yläpuolella ja vuonna 1996 siellä havaittiin hyvin voimakas levän massaesiintymä. Heittolanlahdessa klorofyllin ja fosforin pitoisuudet ovat vain hieman Kaaresniemen arvoja korkeampia.

Happivajetta (alle 5 mg/l) esiintyy pohjanläheisessä vedessä koko järven alueella keväällä ennen jäiden lähtöä sekä loppukesällä ennen vesien jäähtymistä. Paikoitellen esiintyy myös täydellistä happikatoa (0 mg/l). Etenkin Uuraslahdessa happikatoa esiintyy säännöllisesti talvella ja kesällä.

Kyrösjärvi, 2.jpg

Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kankarinjärven Uuraslahdessa (10 m), Heittolanlahdes-sa (14 m) ja Kelminselän Kaaresniemessä (19 m) kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kyrösjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l.

Kyrösjärvi.jpg

Kokonaisfosforin pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kankarinjärven Uuraslahdessa (10 m), Heittolanlahdessa (14 m) ja Kelminselän Kaaresniemessä (19 m) kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kyrösjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 45 μg/l.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

"Hämehes on Hälläpyörä, Kaatrakoski Karjalassa, ei oo Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran."

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

Maakuntajärvi

Perustelut:
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Aiheesta muualla