Läppträsket (81.073.1.002)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Läppträsket, Lepinjärvi on melko iso järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Läppträsket, Lepinjärvi
Järvinumero: 81.073.1.002
Vesistöalue: Raseborgs ån valuma-alue (81.073)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)

Perustiedot

Pinta-ala: 123,38 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,52 km
Korkeustaso: 5,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Raasepori
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Läppträsket eli Lepinjärvi sijaitsee Karjaan keskuksen eteläpuolella Raaseporin kunnassa. Se kuuluu vesistöalueeltaan Raseborgs ån valuma-alueeseen ja päävesistöltään Suomenlahden rannikkoalueeseen. Järven pohjoispäästä virtaa laskuoja merta kohti.

Läppträsketin pinta-ala on reilu 123 hehtaaria ja rantaviivaa sillä on noin 5,5 kilometriä. Järvi on matala. Sen keskisyvyys on alle metrin. Läppträsketin valuma-alue on pieni ja järveä ympäröi peltoalueet. Järven pohja on suurimmaksi osaksi liejua ja pelloilta kulkeutunutta savea.

Läppträsket on niin kasvistoltaan kuin linnustoltaankin erittäin arvokasta.

Nykytila ja suojelu

Läppträsket on eutrofinen eli runsasravinteinen järvi. Sen kasvillisuus on nykyään erittäin rehevää ja kasvuvyöhykkeet ovat laajat.

Läppträsket kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan sekä valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Järven suojelutavoitteet toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisena suojelualueena. Läppträsket liitettiin vuonna 2004 myös kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi.

Lepinjärvi kuuluu Suomen Ramsar-alueisiin. [1]

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Linnut

Läppträsketiä pidetään yhtenä Suomen tärkeimpänä lintujärvenä. Läppträsketillä ja sen ympäristössä tavataan noin 160 eri lintulajia, joista noin 100 on siellä säännöllisesti pesiviä. Vesilintujen lajimäärä on 15 parimäärän ollessa noin 180. Lintudirektiivin liitteen I linnuista järvellä tavataan kalatiiraa, kurkea, laulujoutsenta, liroa, mustakurkku-uikkua, palokärkeä, pikkujoutsenta, ruisrääkkää, ruskosuohaukkaa, suokukkoa ja uiveloa. Järvellä on myös naurulokkiyhdyskunta ja nokikanaa esiintyy hyvin runsaasti. Muita järven mainitsemisen arvoisia lintulajeja ovat vielä luhtakana, nuolihaukka, peltopyy, pikkutikka ja pyrstötiainen.

Läppträsket on myös erityisen merkittävä lintujen muutonaikainen levähdys- ja ruokailupaikka. Muuttoaikana järvellä on tavattu yli 220 lintulajia. Samanaikaisesti levähtäviä vesilintuja Läppträsketillä on laskettu jopa yli 3000. Järven muuttolintuihin kuuluu esimerkiksi härkälintu, harmaahaikara, harmaasorsa, jouhisorsa, metsähanhi, mustaviklo ja punajalkaviklo.

Kasvisto

Läppträsketin kasvillisuus on Suomen oloissa ainutlaatuisen rehevää. Järvi edustaa luontotyypiltään Etelä-Suomessa harvinaista luontaisesti runsasravinteista järvityyppiä. Läppträsketillä kasvaa uhanalainen hentonäkinruoho (luontodirektiivin liitteen II laji), joka on yksi Suomen ja koko maailman harvinaisempia vesikasveja. Järvi on hentonäkinruohon läntisin ja todennäköisesti Suomen tärkein kasvupaikka. Muita järven mainitsemisen arvoisia vesikasveja ovat mm. hapsivita, hentovita, isolimaska, kapeaosmankäämi, kilpukka, litteävita, merihaura, merinäkinruoho, nevaimarre, pikkuvita, ristilimaska, tylppälehtivita ja varstasara.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvellä ja sen lähiympäristössä on jonkin verran virkistyskäyttöä. Järven rannalla sijaitsee kaksi lintutornia.

Tarut ja tositarinat

Läppträsketin laitamilta on löytynyt paljon varhaisen ja keskisen rautakauden muinaisasutuksen jäänteitä Stora näsetillä ja Lilla näsetillä. Lilla näsetissä on muinainen kuppikallio, jota on käytetty uhripaikkana. Järven itärannalla on kaksi linnavuorta (korkean ja jyrkkärinteisen mäen tai harjun päälle rakennettu muinainen puolustusvarustus) ja järven puolivälissä polttokenttäkalmisto (rautakautinen hautaustyyppi).

Lähdeviitteet

  • Suomen Ramsar-alueet, Tiina Nikkonen, metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut, +358 40 821 2365, tiina.nikkonen metsa.fi [1]

Aiheesta muualla