Lentua (59.921.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








581 626 000 m³
0,582 km³
581 626 000 000 l

Lentua on iso järvi Oulujoki (59) -päävesistössä. Se sijaitsee Kainuun maakunnassa ja kuuluu Kainuun ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Lentua
Järvinumero: 59.921.1.001
Vesistöalue: Lentuan lähialue (59.921)
Päävesistö: Oulujoki (59)

Perustiedot

Pinta-ala: 7 784,16 ha
Syvyys: 52 m
Keskisyvyys: 7,41 m
Tilavuus: 581 626 000 m³0,582 km³
581 626 000 000 l

Rantaviiva: 271,41 km
Korkeustaso: 167,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuhmo
Maakunta: Kainuun maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

15 heinäkuu 2018 21:47:00
Runsaasti levää
Kalliolahti, uimaranta

15 heinäkuu 2018 21:47:00

Kalliolahti, uimaranta

36px

14 heinäkuu 2018 20:15:00
Hieman levää
Havaintopaikka 1

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Siika ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Lentua sijaitsee Kainuussa, Sotkamon reitillä,Kuhmon kaupungissa. Järven pinta-ala on 77,8 km² ja se on Suomen 57. suurin järvi. Keskisyvyys on 7,4 metriä ja suurin syvyys 52 metriä.

Lentuassa on useita merkittäviä saaria. Suurin on kolmikko Kotasaari-Vitikkosaari-Varissalo (901 ha), se on Suomen järvien saaritilastossa sijalla 61. Muita isohkoja saaria ovat Salonsaari ja Multisaari.

Lentuanjärvessä on runsaasti jääkauden muovaamia luodekaakko-suuntaisia saaria. Maisemaa hallitsevat järveä ympäröivät vaarat. Lentuan rannat ovat sokkeloisia, joilla vuorottelevat hiekkarannat, lahdet, salmet ja karut kivikot. Rannat ovat pääosin luonnotilaisia ja rakentamattomia.

Lentua vesistönä

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 2045 km² ja järvisyys 12,7 %. Suurimman osavaluma-alueen (885 km²) muodostavat Lentiiranjoen ja Iivantiiran kautta tulevat vedet. Sumsanjoen-Kalliojoen vesistön ala on 556 km², kolmantena on Luulajanjoki (254 km²). Sillä on Ruotsissa hieman isompi kaima, 25 200 km².

Virtaama

Lentuan vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 167,91 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 94 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 169,08 m (toukokuussa 1943) ja alin N60+ 167,42 m (lokakuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 166 cm.

Virtaamahavaintoja on järven luusuasta vuodesta 1911 alkaen. Keskivirtaama on ollut 26 m3/s, keskiylivirtaama 77 m3/s ja keskialivirtaama 9,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 142 m3/s (toukokuussa 1943) ja 5,5 m3/s (lokakuussa 1947).

Virtaamat ovat tyypillisesti alimmillaan lopputalvesta, nousevat huippuunsa touko-kesäkuun vaihteessa ja laskevat kesän aikana. Pienehköä virtaamien nousua on yleensä havaittavissa loppusyksystä. Ylivirtaaman sattumisajankohta on lähes aina ollut touko- tai kesäkuu. Talvella ylivirtaama ei ole esiintynyt koskaan, syksyllä kahdesti.

Jäät

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1885-1886 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintoja puuttuu talvilta 1897-1911, 1923-1930 sekä muutamilta yksittäisiltä vuosilta. Varhaisin jäätyminen on ollut 16. lokakuuta vuonna 1920, myöhäisin 20. joulukuuta 2006. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. huhtikuuta 1921 ja 6. kesäkuuta 1917.

Nykytila ja suojelu

Lentua on humuspitoinen järvi ja sen ekologinen tila on erinomainen. Järvi on säännöstelemätön ja lähes kokonaan suojeltu. Järven rannoilta löytyy upeita hiekka- ja kalliorantoja. Sen rannat ovat pääosin rakentamattomat ja ne ovat luontotyypeiltään edustavia, monimuotoisia sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaita.

Lentuan luonnonsuojelualue on karua ja erämaan kaltaista luontoa. Suojelualueesta yli 70 % on vettä ja se on erinomainen retkeilykohde. Lentua on metsäpeuran tärkeintä elinaluetta. Alueella on useita tulentekopaikkoja ja laavuja.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvellä on oivat muikku-, taimen-, harjus- ja siikakannat. Saaliiksi on kuulema saatu myös varsin suusrikokoisia haukia.

Lentualla voi kesäisin bongata mm. kaakkurin, kalasääsken ja selkälokin.

Lentua metsäpeuran tärkeää elinaluetta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/lentuafin.pdf Lentuan luontopolku] on 6,5 km pitkä metsiien ja soiden ennallistamista esittelevä kahdeksikon muotoinen lenkki. Polku kulkee osan matkaa Lentuanjärven rantakaistaleella. Lentuan luontopolusta on julkaistu opetusmateriaalivihko.

Tarut ja tositarinat

Lentua innoittanut kautta aikain monia taiteilijoita. Kuuluisimpina lienevät taidemaalari Aksell Gallen-Kallela ja kirjailija Veikko Huovinen.

Entisinä aikoina Lentua on toiminut tärkeänä tervan ja tukkien kuljtusreittinä.

Aiheesta muualla