Näsijärvi (yhd.)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








3 477 990 000 m³
3,478 km³
3 477 990 000 000 l

Näsijärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Näsijärvi
Järvinumero: 35.311.1.001, 35.312.1.001
Vesistöalue: Näsijärven lähialue (35.311), Vankaveden alue (35.312)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 25 463,9 ha
Syvyys: 61 m
Keskisyvyys: 13,66 m
Tilavuus: 3 477 990 000 m³3,478 km³
3 477 990 000 000 l

Rantaviiva: 759,015 km
Korkeustaso: 95,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot
Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Järvilohi, Kuore, Muikku, Suutari, Säyne (kala) ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat Keihäsjoki (192 km²), Jakama (157 km²) ja Karjulanjoki (138 km²).

Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva 'Kuru' haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.

Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.

Sarkanniemi1.jpg

Maisema Näsijärvelle Särkänniemen huvipuistosta

Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.

Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta Pyhäjärveen. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m³/s, keskiylivirtaama 142 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m³/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m³/s.

Säännöstely

Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu.

Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.

Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.

Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m3. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.

Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.

Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979
Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama 73 m3/s
Näsijärven pienin lähtövirtaama 0 m3/s
Näsijärven suurin lähtövirtaama 247 m3/s
Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus NN + 95,03 m NN + 94,99 m
Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) NN + 95,26 m NN + 95,27 m
Alin vedenkorkeus NN + 93,92 m NN + 93,94 m
Näsijärven ylin vedenkorkeus NN + 95,49 m NN + 95,92 m
Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana 1,15 m 1,18 m
Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana 0,59 m (v. 1990) 0,65 m (v. 1975)
Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana 1,54 m (v. 1981) 1,69 m (v. 1927)

Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot

Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.

Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C.

Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.

Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.

Nykytila ja suojelu

Näsijärven vesi on kirkasta ja lähes väritöntä. Humusleimaa on vain vähän ja veden happamuuskin on normaalilla tasolla. Näsijärven vedenlaatu on kokonaisuudessaan hyvä. Järven keski- ja pohjoisosissa laatu on jopa erinomainen. Eteläosan lahdet ovat laadultaan rehevämpiä ja niiden alusvedessä esiintyy huomattavaa happivajetta. Näiden eteläisten osien veden laatuluokitus on tyydyttävä. Näsijärven pohjoisosien tilaa on kohentanut mm. Mäntän seudulla tapahtunut kuormituksen vähentyminen 1991. Myös Lielahden jätevesikuormitus vähentyi oleellisesti 1985 ja tämä paransi Näsijärven eteläosan happitilannetta nopeasti.

Koljonselän avovesialueella fosfori- ja klorofyllipitoisuudet kuvaavat erinomaista vedenlaatua. Sen sijaan Näsijärven pohjoisosa, Vankavesi on hieman Koljonselkää rehevämpi. Vankaveden kanssa samalla rehevyystasolla on myös Olkahistenlahti, Tervalahti, Paarlahti ja Polsonlahti. Järven rehevimpiin alueisiin kuuluu Siivikkalanlahti ja Ryydynpohja sekä pohjoisosan Kurunlahti.

Näsijärvi, 1.jpg

Kokonaisfosforin pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Näsijärven Siivikkalanlahdella, Vankavedellä ja Koljonselällä kasvukauden aikana v. 1990-2014. Näsijärvi on tyypitelty suureksi humusjärveksi (Sh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 25 μg/l.

Näsijärvi, 2.jpg

Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Näsijärven Siivikkalanlahdella, Vankavedellä ja Koljonselällä kasvukauden aikana v. 1990-2014. Näsijärvi on tyypitelty suureksi humusjärveksi (Sh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Näsijärven kalalajisto on runsas karulle järvelle. Tavattuja kalalajeja ovat hauki, ahven, siika, kuha, muikku, lahna, made, kiiski, kuore, pasuri, salakka, sorva, särki, taimen ja järvilohi. Harvalukuisina järvessä esiintyy mm. ankerias, harjus, ruutana, härkäsimppu ja säyne.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Näsijärvellä on vilkasta sisävesiliikennettä. Liikennöinti alkoi jo 1800-luvun alkupuolella. Kenties tunnetuin sisävesiristeilijä Näsijärvellä on jo yli 100 vuotias höyrylaiva Tarjanne. Näsijärvellä toimii lisäksi useita veneseuroja.

Tarut ja tositarinat

Tampereen edustalla Näsijärvellä tapahtui haaksirikko 7.9.1929. Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Heistä vain 22 pelastui. Aiheesta voi lukea lisää HL kuru.

Aiheesta muualla