Pääjärvi (35.833.1.003)

Jump to: navigation, search








199 356 000 m³
0.199 km³
199 356 000 000 l

Pääjärvi is a large lake in the Kokemäenjoki (35) main catchment area. It is located in the regions: Kanta-Hämeen maakunta and Päijät-Hämeen maakunta. It belongs to the environmental responsibility area of the Hämeen ELY Centre.

The lake

Name: Pääjärvi
Lake code: 35.833.1.003
Catchment area: Pääjärven alue (35.833)
Main catchment area: Kokemäenjoki (35)

Basic information

Surface area: 1 344.44 ha
Depth: 85 m
Mean depth: 14.83 m
Volume: 199 356 000 m³0.199 km³
199 356 000 000 l

Shoreline: 36.59 km
Elevation: 102.9 m

Symbol lukko viranomainen.png

This data comes from data systems maintained by the Finnish Environment Institute (SYKE) and it cannot be edited by users. If you detect errors in this data, please inform about them on the discussion page of user SYKE.

Discussions
Hydrological forecasts
Fish

Fish atlas:
Kuore, Muikku and Täplärapu

In more detail: Pm kala1 21x21.png

User observations:
There are no user observations regarding fish from this lake

Pm leg 17x21.png User
Pm leg kokenut 17x21.png Experienced
Pm leg asiantuntija 17x21.png Expert
Pm leg viranomainen 17x21.png Authority

Pm tapahtuma 17x21.png Event
Pm havaintopaikka 17x21.png Observation site
Pm valokuva 17x21.png Picture
Pm kohde 17x21.png Other

You can add content when you are logged in.

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Lammin ja Hämeenkosken välissä sekä samalla Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla. Järvellä on pinta-alaa 13,44 km² ja syvyyttä jopa 87 m. Järvi onkin neljänneksi syvin järvi Suomessa. Järven keskisyvyys on noin 15 m.

Järvi on yksi Vanajaveden latvajärvistä. Sen vedet laskevat etelään Teuronjokeen, jonka kautta vesi virtaa Kernaalanjärveen ja lopulta Vanajaveteen.

Nykytila ja suojelu

Järven tilaa on tutkittu säännöllisesti ainakin 1900-luvun alusta lähtien ja onkin yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vuonna 1913 tutkittiin ensimmäisen kerran järven ekologista tilaa.

Hämeen ELY-keskus arvioi järven tilan nykyään hyväksi. Arvioon vaikutti vedenlaatu, eliöstö sekä ihmisen aiheuttamat muutokset järvessä, kuten säännöstely.

Pitkäaikaisen seurannan puitteissa on huomattu, että järvi rehevöityy vähitellen. Rehevöityminen on tasaista ja hidasta. Valuma-alueella olevan maatalouden fosforipäästöt ovat vähentyneet lannoitteiden käytön tarkentumisen ansiosta. Fosforin väheneminen järvessäkin on huomattu. Fosfori on yksi vesistöjä rehevöittävä aine.

Sinilevää järvessä esiintyy vain vähän.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven yleisimpiä kaloja ovat särki ja ahven. Muita yleisiä lajeja ovat hauki, kuha, kiiski, lahna, salakka, kuore ja siika. Järven itäosat ovat kalaisimpia, keskiosa vähäkalaisin ja länsiosa särkivoittoisin. Petokaloja uskotaan olevan melko paljon, joka auttaa pitämään mm. särkikannat kurissa.

Järveen on istutettu mm. taimenta ja kuhaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannalla on Helsingin yliopiston biologinen asema. Järven ympäristössä on myös paljon loma- ja haja-asutusta. Lammin taajamaan on matkaa noin 5 km ja Hämeenkosken taajamaan noin 4 km.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Lähteet

  • [1] (Hämeensanomat.fi)