Pitkäjärvi (35.773.1.008)

Loikkaa: valikkoon, hakuun












Pitkäjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pitkäjärvi
Järvinumero: 35.773.1.008
Vesistöalue: Iso-Roineen alue (35.773)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 73,47 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 8,16 km
Korkeustaso: 98,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

14 heinäkuu 2018 12:30:00
1,9 m (Näkösyvyys)
Sammallahti, Ilvasniemestä etelälounaaseen

17 kesäkuu 2018 11:30:00
Hieman levää
Romunkärjeltä itään

Pitkäjärvi (35.773.1.008)-Romunkärjeltä itään-ObsALG-201806171130-45.JPG

21 toukokuu 2018 19:00:00
Raskassoutuinen..
Sammallahti Eteläinen

Pitkäjärvi (35.773.1.008)-Sammallahti Eteläinen -ObsIMG-201805211900-65.jpg

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Muikku ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Ahven, Hauki ja Särki

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Pitkäjärvi kuuluu Iso-Roineen valuma-alueeseen ja Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Pintavesityypiltään järvi on matala humusjärvi. Keskisyvyys on maallikkomittausten perusteella noin 1,5 metriä. Pitkäjärven valuma-alueen koko on laskennallisesti Suomen ympäristökeskuksen VALUE - Valuma-alueen rajaustyökalulla mitattuna 10,31 neliökilometriä. Valuma-alueella on sijainnut kaatopaikka vuosina 1961–1977.

Nykytila ja suojelu

Pitkäjärven vedenlaatu on Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietopalvelun mukaan pääosin hyvä. Järveä kuitenkin vaivaa voimakas vesikasvillisuuden aiheuttama umpeenkasvu. Pitkäjärven vesi- tai valuma-alueella ei ole voimassaolevia suojelumääräyksiä.

Vuonna 2011 perustettu kunnostusyhdistys pyrkii jarruttamaan järven rehevöitymistä mm. poistamalla vuosittain vesikasvillisuutta ja suunnittelemalla muita kunnostustoimia. Yhdistys on teettänyt 2016 Hämeen Ammattikorkeakoululla opinnäytetyönä Kunnostustarveselvityksen, Julkaisun pysyvä osoite on Pälkäneen Pitkäjärven kunnostustarveselvitys 2016.

Kunnostusyhdistys on vuosikokoustensa yhteydessä järjestänyt ranta-asukkaiden aktivoimiseksi koulutus- ja neuvontatilaisuuksia vesistökunnostustoimista.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalasto: ahven, hauki, kiiski, made, särki, ruutana.

LEVON HULDAN 12-KILOINEN Hoppulan Ilmarin kauhun hetki

1950-luvun alkuvuosina nousi Pitkäjärvestä joskus isojakin kaloja. Järven pohjoispäässä, Sarkasten lähimpänä rajanaapurina sijainneen Levon mökin emäntä Hulda Rantanen tunnettiin ahkerana kalastajana. Rantakaislikossa hän piti katiskaa ja keskemmällä järveä verkkoa - todennäköisesti itse kutomaansa. Vene näytti yleensä kulkevan lähes pystyssä, kokka korkealla, kun tukevahkon ruumiinrakenteen omaava kalastaja verkkoa käsitellessään istui perätuhdolla. Eräänä lämpimänä heinäkuun päivänä olivat Sarkasten väet naapuriaan avustamassa heinäpellolla, kun verkkoaan kokemaan lähtenyt Hulda huusi tarvitsevansa apua järvellä. Verkkoon oli tarttunut ”mahloton peto”, joka oli vaarassa päästä karkuun. Ilmari heitti hangon käsistään ja työnsi oman veneensä kiireesti vesille. Sen avulla hän kertoi paketoineensa hauen verkon sisään veneellä kehää kiertäen. Yhdessä sitten Huldan kanssa kiskoivat saaliin juuri niitetylle heinäpellolle, jossa verkkopakettia ryhdyttiin avaamaan. ”Sitä kauhunäkyä en unohda ikinä, kun kahleistaan vapautunut valtava hauki lähti kita ammollaan potkien tulemaan minua kohti siinä heinänsängellä!” kertoi Ilmari. ”Onneksi oli edes hanko kädessäni. Kahtatoista kiloa näytti puntari, kun lopulta saimme otuksen tainnoksiin”.

[lähde: Pitkäjärveläiset, Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n julkaisu 2018]

15.9.1991 Aitoon kalastuskunta istutti Sammallahden ranta-asukkaiden toivomuksesta Pitkäjärveen kaksisataa karppia.

Syyskuun lopulla 2015 Aitoon kalastuskunnan toimesta istutettiin Pitkäjärveen 500 planktonsiian poikasta. Vuoksen vesistön Koitajoen kalakantaa alkuperältään olevat, n. 1 vuoden ikäiset planktonsiian (siivilähammasluku 52 -54) poikaset olivat istutusvaiheessa suunnilleen 11 cm pituisia.


LINNUSTO

Pitkäjärvi on tämän seudun parhaita lintujärviä, arvioi Pitkäjärveläiset -julkaisussa Pentti Linkola, joka aloitti lintukannan seurannan järvellä 1949. Kunnostusyhdistys on elvyttänyt Linkolan aloittaman vesilintulaskennan perinteen keväällä 2018 Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen avustuksella.

Tarut ja tositarinat

Pitkäjärven veden voimalla

Aikojen saatossa Pitkäjärven Myllyoja, (Myllyhaudanoja), on ollut monin tavoin merkittävä seudun asukkaille. Vanhana myllypaikkana se tunnetaan jo vuoden 1692 kartassa, jonka selityksissä kerrotaan siellä sijainneen puromyllyn. Tullimyllyn perusti paikalle 1800-luvun puolivälin aikoihin kolmanneksen Pitkäjärven talosta omistanut Vuolijoen rusthollari, tarkoituksenaan tyydyttää sillä Vuolijoen, Pitkäjärven, Kuiseman ja Joensuun jauhatustarpeet. Myllyn paikka vanhojen asiakirjojen mukaan oli 408 kyynärää [n. 241 m] Pitkäjärvestä puroa alaspäin. Myllynkiviparin halkaisijan mainittiin olleen 2 kyynärää [ 118 cm]. Koejauhatuksissa myllyn tehoksi havaittiin kappa ruista 7 minuutissa. Pitkäjärven pikku myllyn etuna oli pitkä vuotuinen käyttöaika, noin 5 kuukautta.

[lähde: Pälkäneen historia 1972]

Asutus ja vesistön käyttötavat

Pitkäjärvi on nykyisellään virkistyskäytössä ja sen rannoilla on pääosin vapaa-ajan asutusta.

Järven virkistyskäyttäjät ovat vapaaehtoisesti pidättäytyneet täysin polttomoottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käytöstä lukuun ottamatta vesikasvillisuuden poistossa tarvittavaa työkonetta (niitto-/haravalaitteisto).

Aiheesta muualla