Tammijärvi (14.111.1.014)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








24 460 600 m³
0,0245 km³
24 460 600 000 l

Tammijärvi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Tammijärvi
Järvinumero: 14.111.1.014
Vesistöalue: Kymijoen suuhaarojen alue (14.111)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 981,26 ha
Syvyys: 12,74 m
Keskisyvyys: 2,49 m
Tilavuus: 24 460 600 m³0,0245 km³
24 460 600 000 l

Rantaviiva: 28,11 km
Korkeustaso: 14,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Karppi, Kuore, Lohi, Nahkiainen (kala), Siika, Suutari, Säyne (kala), Toutain ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kymijoen läntinen suuhaara virtaa järven läpi, savisamea vesi, vedenkorkeus säännöstelty alajuoksun Klåsarön vesivoimalalla, rantatyypit vaihtelevat ruovikosta kallionjyrkänteisiin, runsaasti mökkejä

Nykytila ja suojelu

Kymijoen parantunut vedenlaatu on näkynyt suoraan järven tilassa. Metsäteollisuuden päästöt ovat pienentyneet murto-osaan pahimmista ajoista mahdollistaen veden puhdistumisen.

Pohjaan kerrostuneet kuidut ja muut päästöt ovat kuitenkin siellä edelleen rehevöittämässä ja myrkyttämässä ympäristöä. Etenkin elohopeapitoisuudet ovat yhä suuria.

Joen vartta ja järveä ympäröiviltä savipelloilta tulee myös merkittävää ravinnekuormitusta etenkin keväisin.

Paljon on vielä tehtävää veden laadun parantamisessa, mutta huomattavan paljon on jo tehty.

Tammijärven rannat ovat suojeltu Natura-2000 ohjelmalla.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalakanta tyypillinen Etelä-Suomen savijärville; kuha, hauki, ahven, lahna, särki, jne. Erikoisuutena uudelleen istutettu elinvoimainen toutainkanta. Ruovikkorannoilla runsas linnusto. Merkittävä muuttolintujen levähdyspaikka.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tammijärven rannoilla on runsaasti loma-asutusta sekä useita maatiloja. Rakentamatonta rantaa on lähinnä laajat ruovikkolahdet.

Järvellä on peräti neljä uimarantaa.

Kesäisin veneilyliikenne on varsin vilkasta ja järven poikki menee merkitty venereitti Strömforsin Ruukista Hirvikoskelle.

Järvellä on useita kalastuskuntia.

Tarut ja tositarinat

Tammijärvellä on rikas historia. Ruotsi-Suomen ja Venäjän valtakuntien raja kulki järven halki vuosina 1743-1809. Nykyisin sama raja erottaa Kymenlaakson ja Uudenmaan.

1902 Stocforsiin joen alajuoksulle rakennettiin Suomen ensimmäisiä puuhiomoja ja vuonna 1909 Klåsarönkoskeen rakennettiin vesivoimala tuottamaan sähköä hiomoon.

1930-luvulla Tammijärven alapuolisia virtapaikkoja perattiin tulvia ehkäisemään. Samalla järven pinta laski noin metrillä ja rannoille syntyivät nykyiset laajat ruovikot.

Kymijoen mukana yläjuoksulta tuli vuosikymmenien aikana tonneittain puukuitua, joka kerääntyi järvialtaan pohjalle. Tammijärven pohjoispuolisko onkin nykyään varsin matala ja rehevä.

Aiheesta muualla